Jyväskylä sairastelee kalliisti

Jyväskylän kaupungilta kuluu joka vuosi yli 500 henkilötyövuotta hukkaan työntekijöiden sairastelun takia. Jos siis kaupungin työntekijät yllättäen jonakin vuonna olisivat täysin terveitä, näin monta työntekijää olisi koko vuoden käytössä.

Tietenkin täydellinen terveys on mahdottomuus ja jokainen ihminen on joskus sairaana ja ehkä sairauslomalla. Silti sairauslomia ei pidä ottaa vain itsestäänselvyytenä. On hyvä pohtia, voisiko sairauslomien määrää vähentää.

Jyväskylän kaupungilla oli viime vuonna yhteensä lähes 114 000 poissaolopäivää. Keskimäärin jokainen työntekijä oli sairauslomalla 16,9 päivää. Edellisenä vuonna sairauslomapäiviä oli keskimäärin 16,2.

Jyväskylän kaupungin sairauspoissaolot ovat aika lähellä kymmenen suurimman kaupungin vastaavia keskiarvolukuja. Silti tilanteeseen ei voi olla tyytyväinen.

Jokainen työntekijä on siis sairaana keskimäärin yli kolme työviikkoa. Eniten poissaoloja on kotipalveluissa. Siellä jokainen työntekijä oli viime vuonna keskimäärin lähes kuusi työviikkoa sairauslomalla.

Paljon sairauspoissaoloja on sosiaali- ja terveyspalveluissa, keskimäärin 19,6 päivää. Sivistyspalveluissa, kuten kouluissa, poissaoloja oli 12,3 päivää ja hallinnossa alle 10 päivää.

 

Jos sairauslomien määrä saataisiin puolitettua, Jyväskylä säästäisi pitkän päälle paljon rahaa. Sairauspäivien vähentämisen ei pitäisi olla mahdotonta, sillä monissa työpaikoissa sairauslomia on selvästi vähemmän kuin Jyväskylän kaupungilla tai ylipäätään julkisella sektorilla. Monet yksityiset alat pääsevät alle kymmeneen vuotuiseen päivään.

Sairauslomien puolittaminen tarkoittaisi Jyväskylälle yli kymmenen miljoonan euron vuotuista säästöä.

Koko Suomessa sairauslomiin kuluu vuodessa noin kolme miljardia euroa. Jos sairauslomien määrää voisi vähentää, kansantaloutemme tehokkuus nousisi ja työurakeskusteluun tulisi tätä kautta luontaista lisäaikaa.

On selvää, että sairauslomia tulee aina olemaan. Vain pieni osa sairauslomista on kevyin perustein pidettyjä.

Suomessa sairauslomakäytäntö on vapaamielistynyt viime vuosikymmeninä. Jokaiseen lomaan ei tarvitse enää lääkärin todistusta.

Ruotsissa sairauslomien ensimmäinen päivä on muutettu sairastajan omalle vastuulle eli palkattomaksi. Tämä muutos vähensi Ruotsissa sairauslomien kokonaismäärää.

Suomessakin olisi syytä tehdä sama muutos. Kun yhteiskunta joutuu muutenkin säästämään lähivuosina, ei työssäkäyvien sairauslomien ensimmäisen päivän palkattomuus ole kohtuuton muutos. Jos sairauslomat vähenevät, se on terveydeksi.

 

Poliittinen korruptio piinaa Suomea. Isot ja pienet esimerkit pyörivät otsikoissa. Tässä on yksi pieni mutta kovin periaatteellinen.

AKT hankki Timo Rädyn uudelle sihteerille Nesrin Canille viime vuonna 80 neliön asunnon Helsingin Kalliosta. Can on aktiividemari ja ex-kansanedustajaehdokas. Kallis työsuhdeasunto on aika kova panostus yhteen ihmiseen. Työpaikkakin näyttää puhtaasti poliittiselta valinnalta. Tavallinen, ei-puolueaktiivi, ei työhön ehkä olisi päässyt ja saanut samalla hulppeaa työsuhdeasuntoa.

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.