Jyväskyläläistynyt professorisuku

Akateemikko Kustaa Gideon Vilkuna (1902–1980) muisteli useissa yhteyksissä tapausta opintojensa alkuvuosilta 1920-luvun puolivälin tienoilta. Nuorukainen oli iltateellä Helsingin asemaravintolassa ja paikalle sattui osakunnasta tuttu lakitieteen ylioppilas Urho Kekkonen.

”Oletko sinä mitään tenttinyt ja tai muuten opiskellut”, Kekkonen kysyi.

Vilkuna vastasi jotakin epämääräistä ja Kekkonen sanoi tiukasti: ”Et sinä saa jäädä tänne kotitalosi rahoja tuhlaamaan! Pitää opiskella ja suorittaa tutkinnot!”

Myöhemmin Vilkuna muisti – tai ainakin halusi muistaa – että Kekkosen sanat merkitsivät käännettä hänen elämässään. Vilkuna väitteli kansatieteessä tohtoriksi vuonna 1935. Helsingin yliopiston professori hänestä tuli vuonna 1950 ja akateemikko 1959.

Kustaa Vilkuna on myös paljon muuta, vaikutusvaltainen mies niin sodan kuin rauhan vuosina. Vilkuna oli jatkosodan aikana Valtion tiedotuslaitoksen päällikkö ja sodan jälkeen Kekkosen lähipiirissä vaikuttanut harmaaksi eminenssiksi mainittu mies.

Myöskään Kustaa Vilkunan jälkipolvi ei ole jäänyt kotitalonsa rahoja tuhlaamaan. Suvussa on poikkeuksellisen vahva tieteellisen tutkimuksen ja akateemisen uran luomisen perinne. Tohtoreita, professoreita ja dosentteja on jo kolmessa polvessa.

Kustaa Vilkunan pojanpoika Kustaa H. J. Vilkuna aloittaa Jyväskylän yliopiston Suomen historian professorina elokuun 1. päivänä.

Vilkunat ovat toisessa polvessa Jyväskylän yliopiston professorisuku. Se on nuoressa yliopistossa poikkeuksellista.

Kustaa Vilkunan poika Asko Vilkuna, Urho Kekkosen kummilapsi, oli Jyväskylän yliopiston etnologian professori 1964–1993. Hän on vaikuttanut merkittävästi yliopiston kehitykseen muun muassa rakentamisen neuvottelukunnan puheenjohtajana.

Kaiken kaikkiaan Asko Vilkunan osuus Jyväskylän yliopiston kehittämisessä on poikkeuksellisen mittava. Se on suurempi kuin hänen hoitamiensa tehtävien summa.

Kustaa H. J. Vilkunan vanhempi veli, Janne Vilkuna on Jyväskylän yliopiston museologian professori ja muun muassa Suomen Kotiseutuliiton puheenjohtaja.

Jyväskylän yliopistossa seurataan nyt, mihin Vilkunan professoriveljekset yltävät.

Vilkunoilla on sukulaisyhteys yhteen Suomen maineikkaimmista teollisuusperheistä. Kone Oy:n legendaarisen pääjohtajan Pekka Herlinin (1932–2003) puoliso Kirsti on Kustaa Vilkunan tytär.

Vilkunoiden akateemiset perinteet jatkuvat myös Herlinin suvussa.

Ilona Herlin on filosofian tohtori ja Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen tutkija. Hänen veljensä Ilkka Herlin on Kustaa Vilkunan elämänvaiheista tohtoriksi väitellyt historiantutkija. Hän on perustamansa Elävä Itämeri -säätiön hallituksen puheenjohtaja ja muun muassa UKK-seuran hallituksen jäsen. Vilkunan sukuperinnöllä lienee vaikutuksensa siihen, että Ilkka Herlin on Suomen keskustan jäsen.

Myöskään Herlinit eivät ole jääneet kotitalonsa rahoja tuhlaamaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.