Jyväskylän Aalto-kultti luotiin varhain

Jyväskylän kuntavaaleissa koettiin melkoinen viherjytky, kun vihreät nousivat Jyväskylän kaupunginvaltuuston suurimmaksi puolueeksi. Kerrankin muutosta voi oikeasti pitää historiallisena, sillä SDP ehti olla Jyväskylän kaupunginvaltuuston suurin puolue vuoden 1919 kunnallisvaaleista lähtien.

Samalla vihreiden Touko Aalto nousi ensimmäisenä puolueensa edustajana kaupungin ääniharavaksi.

Ihmekös tuo, sillä kaupunki on yrittänyt luoda Aallon ympärille henkilökulttia ennen kuin Touko Aalto (s. 1984) edes muutti Jyväskylään vuonna 2004.

Pekka Kettusen kaupunginjohtajakauden alkuvaiheessa lanseerattiin termi Uuden aallon Jyväskylä.

– Olemme sitoutuneet uuteen tunnukseemme ”Uuden aallon Jyväskylä”, jolla haemme uutta johtamistyyliä suomalaiseen kaupunkipolitiikkaan. Haluamme kilpailukykymme lähtökohtana korostaa koko yhdyskunnan voimavarojen koontia ja yhteistä suuntaamista, Kettunen kirjoitti Keskisuomalaisen mielipidepalstalla 11.2.1996.

Kettusta pidettiin nopealiikkeisenä visionäärinä, mutta kukapa olisi uskonut, että tuolloin kaupunginjohtajamme visioi noin ansiokkaasti 21 vuoden päähän, vaikka aallon pienellä kirjoittikin. Alvariinsa Uuden aallon Jyväskylästä maltettiin puhua muutaman vuoden ajan.

Aalto-kulttia toki luotiin Jyväskylässä jo aiemmin. Vuonna 1992 Kauppakatu muutettiin 440 metrin matkalta Kävelykaduksi – tosin varsinaiseksi kävelykaduksi se saatiin rakennettua vasta vuonna 1995.

Tuolloin Jyväskylässä saatiin sellainen päähänpisto, että Kävelykadulle pitäisi antaa jokin nimi. Toukokuussa 1992 julkistettiin nimikilpailun tulos: Aallontie. Siis Aallontie ja toukokuussa!

Nimiehdotuslipukkeita tuli lehtiuutisten mukaan peräti kolme kiloa, mutta tarkkaa kappalemäärää ei laskettu. Voittanutta nimeä ehdotettiin kahdessa lipukkeessa.

– Jyväskylän kävelykatu muuttui perjantaina Aallontieksi. Nimikilpailun voittanutta ehdotusta käytetään markkinointinimenä, sillä Kauppakatu jää edelleen katuosoitteeksi, tämä lehti uutisoi.

Silloisen Jyväskylän kävelykatu ry:n toiminnanjohtajan mukaan Aallontie ei liittynyt vain Alvar Aaltoon vaan myös Päijänteeseen. Nimikilpailuraati piti Aallontietä markkinoivana ja letkeänä nimenä, joka samalla on hyvin Keski-Suomi- ja Jyväskylä-keskeinen.

Kovin pitkään nimi ei kantanut, sillä esimerkiksi Keskisuomalaisen uutisoinnista nimi Aallontie katosi pienen alkuihmettelyn jälkeen.

Aalto-kulttia Jyväskylä rakensi jo tätä ennen, sillä lokakuussa 1991 kerrottiin, että Jyväskylän uimahalli saa uuden nimen: Aaltoalvari – Jyväskylän vesiliikuntakeskus. Nimi valittiin 351 ehdotuksen joukosta. Vaikka nimessä on kansainvälisesti menestyneen arkkitehdin nimi, kyse on kiistatta yksi Aalto-kultin peruskivistä.

Uimahallin nimikilpailun tarkoituksena oli löytää uudelle kylpyläosastolle osuva nimi. Voittanut ehdotus Aaltoalvari läpäisi seulan; perusteluina olivat muun muassa veden aaltoliike, arkkitehtuuri ja jyväskyläläisyys.

Ihmekös tuo, että Touko Aalto on noussut Jyväskylä politiikan kuumaksi nimeksi. Kaupunki on tehnyt yli 20 vuotta markkinointityötä asian hyväksi ihan vahingossa.

Vai onko kaiken takana sittenkin suuri salaliitto?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.