Jyväskylän ammattikorkeakoulu pärjää muutoksissa luomalla uutta

Jyväskylän ammattikorkeakoulu on pitänyt pintansa yhtenä maan parhaista ammattikorkeakouluista. Vuonna 2011 saimme eniten, 470 000 euroa Opetus- ja kulttuuriministeriön tuloksellisuusrahaa. Tuloksellisuudesta palkittiin koulutuksen laatuyksikkö, korkeakoulurakenne, kansainvälistyminen, tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä aluevaikuttavuus ja työelämäyhteistyö, erityisesti yrittäjyys.

JAMKissa tehtiin viime vuonna paitsi ennätysmäärä tutkintoja, myös yritysten määrä (25) viisinkertaistui edellisvuoteen verrattuna. Opiskelijoille ja henkilökunnalle suunnatussa JAMK-yrityshautomossa valmennettiin täyttä tusinaa kasvuhakuista yritystä.

Kun otetaan huomioon JAMK:n tulokset ja vetovoima, en voi hyväksyä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) päätöstä leikata 149 aloituspaikkaa juuri Jyväskylästä. Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja vähennetään koko maasta 2030 vuoteen 2013 mennessä. Tämä ei vastaa EU-komission korkeakoulujen uudistamisstrategian tavoitteita eikä se edistä hallitusohjelmaan kirjattua nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista.

Tämän lisäksi Kataisen hallitus leikkaa ammattikorkeakoulujen rahoitusta vuosien 2012–2015 aikana lähes 130 miljoonaa euroa. Kehysriihessä päätetyt indeksileikkaukset vievät yli 25 miljoonaa euroa lisää ja samaan aikaan kustannukset nousevat. Tästä seuraa se, että ammattikorkeakouluverkostoa karsitaan ja kokonaisia koulutusohjelmia tai -aloja lakkautetaan. Tämä taas johtaa siihen, että ammattikorkeakoulujen on vähennettävä laskennallisesti noin 2000 henkilöä palkkalistoiltaan.

Tässä turbulenssissa JAMK pärjää vain vahvistamalla perustyötään ja luomalla uutta. Tästä esimerkkinä on ainutlaatuinen kyberturvallisuuden koulutus, joka käynnistyy Jyväskylässä tammikuussa 2013.

Yhteiskunnan keskeiset toiminnot perustuvat tietoverkkoihin, jolloin niiden toimintavarmuus on taattava. Suomesta halutaan maailmanlaajuinen edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa vuoteen 2016 mennessä.

Olen ylpeä myös JAMK:n ja Jyväskylän aikuisopiston toteuttamasta ilmailun kansainvälisestä koulutus- ja kehittämiskeskittymästä. Se tarjoaa opiskelijoille uuden mahdollisuuden sisällyttää ilmailualan opintoja omaan tutkintoonsa.

Avasimme viime vuonna Älykodin Puistokatu 35:ssä. Älykoti on sosiaalinen, virtuaalinen ja teknologinen oppimisympäristö, jossa kehitetään, testataan ja opitaan erilaisia turvallisen asumisen ratkaisuja.

Viime vuoden lopussa JAMK valittiin jäseneksi kansainväliseen MOC-verkostoon (Microeconomics of Competitiveness). Harvard Business Schoolista tutun professori Michael Porterin luomaan verkostoon kuuluu Suomesta JAMK:n lisäksi vain Aalto-ylipisto.

Suomi on Euroopan johtavia maita ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotehtävän kehittämisessä. Pian nähdään, pystymmekö hyödyntämään tätä etumatkaa vai menevätkö muut maat edelle, sillä ammattikorkeakoulut on jätetty oman onnensa nojaan.

Tähän tulokseen on tullut ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan kansainvälinen, Peter Maassenin johtama arviointiryhmä. Ryhmä ihmettelee, miksi Tekesille ja Suomen Akatemialle ei ole annettu selvää ohjeistusta AMK-sektorin TKI-työn rahoittajana.

Hallituksen pitäisikin pikaisesti selkiyttää ammattikorkeakoulujen tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnan oikeudellinen ja rahoituksellinen rakenne.

Vaikka TKI-toiminnan määrälliset luvut ovat pieniä, kasvu on ollut erittäin nopeaa. Haasteena on se, että amk:ssa opiskelee suunnilleen sama määrä opiskelijoita kuin yliopistoissakin mutta henkilöstöä on vain kolmasosa.

OKM on jättänyt ammattikorkeakoulut, opiskelijajärjestön, ylläpitäjät, aluehallinnon ja työmarkkinajärjestöt syrjään viedessään eteenpäin tämän hallituskauden tärkeintä koulutusuudistusta.

Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen toimilupalinjaukset päätettiin ensin sivistyspoliittisessa ministeriryhmässä, jonka jälkeen asia tuotiin valmiiksi päätettynä ohjausryhmälle.

Myös rahoituksen uudistamista koskeva muistio tuotiin ohjausryhmään puhtaasti ministeriön virkamiesvalmistelun perusteella. En voi hyväksyä tällaista menettelyä, sillä vain yhteistyöllä saadaan ammattikorkeakouluissa aikaan toimiva uudistus.