Jyväskylän suunta – kipupisteitä ja vetovoimaa

Kuntatalouden ongelmat koskettavat täysimääräisesti myös Jyväskylää. Ratkaisut tehdään paikallisesti. Uuden Jyväskylän pääperiaate oli ”palvelurakenteiden yhteen sovittamisesta taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi”. Tehtyjen palveluverkkoselvitysten käytännön toteutus kuitenkin takkuaa.

Vuosien 2009–10 taloudellis-toiminnallinen suunta oli oikea; vuosikate nousi tuottavuutta parantamalla, mikä tarjosi tilaa välttämättömille peruspalveluinvestoinneille.

Vuonna 2011 Jyväskylän talous sukelsi ja alkuvuosikin näyttää pahalta: käyttömenojen kasvu on huomattavasti suurempi kuin tulojen kasvu. Toimintamenot kasvoivat 2011 liki 50 milj. euroa, kun toimintatulot kasvoivat vain 21 milj. euroa. Toimintamenot kasvoivat huomattavasti muita suuria kaupunkeja enemmän, kun ne edellisvuosina kasvoivat keskiarvoisesti.

Menotason kasvu ei ole mahdollista tulevina vuosina. Suurinta menojen kasvu on ollut sosiaali- ja terveystoimessa. Vuoden 2011 nettokasvu oli 29 milj. euroa eli noin puolentoista tuloveroprosentin verran ja kahden viimeisen vuoden menojen nettokasvu on ollut 40 milj. euroa. Soten nettomenojen muutos on ollut merkittävästi suurempi kuin vertailukaupungeissa. Sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon menot sekä vanhus- ja vammaispalvelut ovat synnyttäneet suurimmat ylitykset.

Sosiaali- ja terveystoimi on Jyväskylän keskeinen palvelualue. Kaikista kaupunkilaisista on pidettävä asianmukaisesti huolta. Ammattitaitoinen henkilökunta tuottaa palvelut muihin suuriin kaupunkeihin nähden hyvin ja edullisesti.

Kaikkia kaupungin yksiköitä ohjaa sama periaate: valtuusto antaa talouden raamit, joiden mukaan toiminta mitoitetaan. Määrärahat sitovat kaikkia toimijoita ja ylitysuhkaan on välittömästi etsittävä tasapainottavat toimet.

Verotulojemme kasvu oli 2011 vaatimaton 1,4 prosenttia (6 milj. euroa). Kymmenen suurimman kaupungin joukossa verotulokasvumme oli kolmanneksi heikoin. Tampere ja Oulu olivat kaksi viimeistä. Kiinteistöverot ovat nousseet vuoden 2009 tasosta 29 prosenttia ja maksettujen kiinteistöverojen määrä on liki tuplaantunut kymmenessä vuodessa.

Yritysten maksamien yhteisöverojen tuotto kasvoi viime vuonna 13,7 prosenttia ja vuoden 2009 tasosta kasvu on ollut yht. 33 prosenttia. Yhteisöverokertymämme oli 2011 korkein kymmeneen vuoteen. Yritystemme veronmaksukyky on suotuisassa kehityksessä. Verotulojen kasvattaminen on olennainen tekijä kaupungin taloudessa. Uusien työpaikkojen syntyminen ja uusien yritysten saaminen ovat avainasemassa.

Investointien määrä oli 2011 korkea (88 milj. euroa) ja on sitä edelleen. Kehno vuosikate ja mittavat investoinnit ovat synnyttäneet lisävelkaantumista. Suurimmat investointikohteet olivat koulut, Kyllön terveysasema, kaupungintalo ja yhdyskuntarakentaminen. Jatkossa investointitason on oltava merkittävästi alempi.

2000–luvulla väestönkasvu Jyväskylässä on ollut Helsingin seudun ulkopuolella Oulun ja Tampereen ohella ripeintä. Työpaikkakehitys on ollut vuosina 2000–2009 Jyväskylässä suurista kaupungeista suhteellisesti kaikkein vahvinta. Tämän vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana uusien yritysten nettoperustanta on ollut koko 2000–luvun suurin. Onnistunut elinkeinopolitiikka on aivan keskeinen menestystekijä.

Talouden tasapainottaminen on Jyväskylässä väistämätöntä. Ehdotan, että valmistelisimme Oulun ja Kuopion tavoin valtuustosopimuksen, jossa määritellään alkavan valtuustokauden mittaiset taloudellis-toiminnalliset tavoitteet.

Jyväskylän taivaalla on sekä synkkiä pilviä että auringonpaistetta. Talouden vakauttaminen edellyttää selkeitä päätöksiä ja niiden määrätietoista toteuttamista. Hyvän demokratian keskeinen tunnusmerkki on, että yhdessä tehdään päätöksiä ja kannetaan vastuuta. Tähän kuuluu myös avoin keskustelu.

Kirjoittaja on Jyväskylän kaupunginjohtaja.