Jyväskylän vallaton valtuusto

Paikallinen itsehallinto ja edustuksellinen kansanvalta ovat keskeinen peruste sille, että Suomi ja muut Pohjoismaat tunnetaan maailmalla demokratian mallimaina.

Kansanvaltaisuus merkitsee – tai ainakin sen pitäisi merkitä – valtuustojen ratkaisevaa asemaa kuntien ja kaupunkien päätöksenteossa.

Perinteisesti valtuustot ovat pitäneet kiinni päätösvallastaan suurissa ja pienissä asioissa. Paineita valtuustojen vallan rajoittamiseen on ollut historian eri vaiheissa. Toisen maailmansodan aikana valtuustot yritettiin siirtää sivuun kokonaan, mutta se ei onnistunut.

Tältä taustalta vallanjaon muutokset Jyväskylän kuntapolitiikassa ovat yllättäviä ja merkillisiä. Kaupunginvaltuusto on luopunut huomattavasta osasta valtaansa. Valtuuston syrjäytyminen on viety niin pitkälle, että kokoukset ovat lähes muodollisia. Asia paljastuu vilkaisemalla tänä vuonna pidettyjen valtuuston kokousten esityslistoja ja pöytäkirjoja.

Hämmästyttävää on, että valtuusto on luopunut vallastaan vapaaehtoisesti. Valtuutettujen enemmistö on ollut valtuuston päätösvallan delegoinnin kannalla.

Mihin kaupunginvaltuuston valta on siirtynyt?

Jo pitkään valtaa on luisunut kaupungin liikelaitoksille ja yhtiöille. Mutta valtuusto näyttää jatkavan vallasta luopumisen linjalla. Sen sijaan lautakuntien valta kasvaa. Tammikuun kokouksessa tehtiin kaupungin johtosääntöön sekä periaatteellisesti että käytännöllisesti erittäin merkittävä muutos. Valtuusto luovutti palveluverkkopäätökset kaupunginhallitukselle ja lautakunnille:

”Konkreettiset palveluverkkopäätökset kuuluvat kaupunginhallituksen ja lautakuntien toimivaltaan, mutta ne perustuvat valtuuston periaatelinjauksiin. Kaupunginhallitus päättää kahden tai useamman lautakunnan tehtäväaluetta koskevista toimipisteistä kuten monipalvelupisteistä. Lautakunnat päättävät oman tehtäväalueensa palveluverkoista ja yksittäisistä toimipisteistä. Palveluverkkoja ovat muun muassa päiväkoti- ja kouluverkko, kirjastoverkko ja terveysasemaverkko.”

Valtuusto luopui näin merkittäviltä osin päätösvallastaan kaupunkilaisia konkreettisimmin koskevien palvelujen järjestämisessä.

Johtosäännön muutos on paikallishallinnon kansanvallan näkökulmasta vähintäänkin kyseenalainen. Kysymyksiä herättää muun muassa se, että kaupunkilaisia edes kohtuullisen tasavertaisesti kohtelevan palveluverkon kehittäminen on juuri nyt yksi Jyväskylän suurimmista haasteista.

Jyväskylä on poikkeuksellisen laaja kaupunki. Missään tapauksessa ei riitä, että valtuusto päättää vain palveluverkon periaatelinjauksista. Valtuustolla on valta ja vastuu siitä, että kaupunkilaisia kohdellaan tasavertaisesti asuinpaikasta riippumatta.

Asioiden valmistelu kuuluu pääsääntöisesti lautakunnille, joiden esitykset tulevat kaupunginhallituksen kautta valtuuston päätettäväksi. Tästä paikallishallinnon kansanvaltaisesta peruslähtökohdasta ei pitäisi luopua.

Vastuu päätösvallan luovuttamisesta on valtuustolla itsellään. Kaupunkilaisten näkökulmasta se on vastuun pakoilemista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.