Jyväskylästä maakuntakeskus

Jyväskylä on Keski-Suomessa täysin ylivoimainen. Se on 128 000 asukkaan kaupunki ja yksi maan vetovoimaisimmista keskuksista.

Mutta Jyväskylä on myös maakuntakeskus - tai ainakin sen pitäisi olla.

Mikä on Jyväskylän vastuu Keski-Suomesta? Mikä on kaupungin maakuntapoliittinen linja?

Jyväskylä tarvitsee perinteisesti Keski-Suomea lähinnä vain silloin, kun kysymyksessä on kaupungin välitön etu.

Maakunta onkin jäänyt monille etäiseksi ja vieraaksi. Jyväskylästä on ollut aina esimerkiksi Kyyjärvelle pidempi matka kuin Kyyjärveltä Jyväskylään.

Joukko jyväskyläläisiä vieraili jo vuosia sitten Kyyjärvellä. "Onko täällä muka jonkinlainen tehdaskin", kyselivät kaupungin mahtimiehet, kun bussi lähestyi Betset Oy:n aluetta. Paluumatkalla hämmästeltiin, että Helsingissäkin niin monen tunnetun rakennuksen julkisivuelementit on tehty Kyyjärvellä.

JYVÄSKYLÄN on aika lyhentää matkaa maakuntaan ja pohtia, mitä maakuntakeskuksen asema merkitsee.

Nähdäänkö Keski-Suomen kehitys Jyväskylän menestyksen perusehtona vai onko maakunnan tulevaisuus kaupungin kannalta edelleenkin toisarvoinen kysymys?

Jos Jyväskylässä päädytään edelliseen perusnäkemykseen, seuraa siitä uusi linjaus sekä sanoissa että teoissa suhteessa maakuntaan.

Ensimmäiseksi on päästävä kaupungin isäntämentaliteetista, joka on kaiketi maakuntakeskusten yleinen ongelma. Valtakunnallisesti sama asenne kertautuu helsinkiläisten suhtautumisessa koko maahan. Valitettavan monille Suomi on yhtä kuin Helsinki ja muu maa on epämääräistä landea.

KUN EI OLE perinteitä asioiden tarkastelulle koko maakunnan näkökulmasta, seuraa siitä isäntämäinen perusasenne. Se ilmenee muun muassa suhtautumisessa kunta- ja palvelurakenneuudistukseen.

Keskisuomalaisten tasa-arvon turvaamiseksi terveyspalveluissa tarvittaisiin nyt koko maakunnan yhteistyötä. Todennäköisesti järkevin ratkaisu olisi Keski-Suomen terveyspiiri, joka vastaisi sekä perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidosta. Se ei kuitenkaan sovi Jyväskylälle, vaan kaupunki ajaa ns. isäntäkuntamallia, jossa terveyskeskuksista vastaa aina yksi kaupunki tai kunta ja muut ostavat siltä palvelut. Jyväskylä olisi tietenkin Keski-Suomen suurin isäntäkunta.

Kaupungin ajama malli ei ole koko Keski-Suomen näkökulmasta toimivin eikä taloudellisin. Sekin on syytä ottaa huomioon, että Jyväskylän terveyspalvelut ovat tutkimusten mukaan huomattavasti keskimääräistä kalliimmat.

Sen sijaan Keski-Suomen keskussairaala toimii hyvin ja tehokkaasti. Julkisia terveyspalveluja ja keskussairaalaa arvostellaan aivan perusteetta.

Tämän sanon pieneltä osin omastakin kokemuksesta.

Maakunnan kannattaa muuten pitää kaikin voimin kiinni omasta keskussairaalasta. Senkään asema ei ole itsestään selvä. On näet niitäkin mielipiteitä, että sairaanhoitopiirit muodostettaisiin yliopistollisten keskussairaaloiden ympärille.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.

Uusimmat

Kolumnit

Missä viipyy johdonmukainen kehitys?

Ei oppi ojaan kaataisi Brasiliassakaan

Kolumni: Laturaivoa on niin monenlaista

Nero vai yhden hitin ihme?

Kolumni: Liukkaus yllättää myös Jyväskylän keskustassa

Kolumni: Enää tv-katsojan ei tarvitse tuntea itseään tyhmäksi

Kolumni: Huutokauppakeisarin ei sovi muuttua massikeisariksi

Kolumni: Tämä suomalaiskomedia aiheuttaa huutonaurua

Kolumni: Tätäkö on länsimainen demokratia?

Kolumni: Nainen, älä sorru kostokroppaan

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.