Kätilö on 2000-luvun tuntematon sotilas

Koulun ainekirjoituksessa luokan parhaille tytöille annetaan arvosanaksi ysipuoli, etteivät ylpistyisi. Kun poika osaa kirjoittaa nimensä ja pari perättäistä miltei toisiinsa liittyvää virkettä, palkitaan möliskökin yhdeksiköllä.

Oikeasti ero on nelosesta äärettömään, mutta opettajien piilo-opetussuunnitelmaan kuuluu innostaa poikia lahjomalla liian hyvillä arvosanoilla.

Historia on aihepiiri, jonka knopeilla jälkeenjääneempi sukupuoli pääsee leveilemään Trivial Pursuitin keltaisissa kysymyksissä. Myös kirjallisuudessamme historian suurmiehet ja -taistelut ovat pääosin säilyneet miehisyyden linnakkeina. Raatteista, ihantaloista, marskeista ja kekkosista horisemalla miehet osoittavat ikiaikaista viisauttaan.

Mitä sitten tapahtuu kun kolmikymppinen sanavalmis kirjailijatar ottaa Suomen sotahistorian tarkastelunsa kohteeksi? Tietenkin 2000-luvun paras suomalainen historiallinen romaani.

Luettuani Katja Ketun suomalaisnaisen ja saksalaisen SS-upseerin suhteesta kertovaa Kätilö-romaania 12 sivua historiapallini vetäytyivät kurkkuuni. Sivulla 26 juoksin jo kirja pystyssä siksakkia. Syy hurmiooni ei pelkästään ollut suitsutusta saanut törkeän hyvä kieli. Romaanin historiallinen taustatyö oli sulautettu ainutlaatuisen sujuvasti osaksi tarinaa.

Historiallisten romaanien kirjoittajia kuuluu kehua, kun he ovat jaksaneet miljöönsä rakentamiseksi lukea kaksi kronikkaa ja viisi sivua wikipediaa. Historiallisissa romaaneissa näkee valitettavan usein, mistä tutkimuksista asioita on päälleliimattu fiktioon.

Jatko- ja Lapin sodan Petsamoon sijoittuva Kätilö on toista valtakuntaa. Kettu ei jaarittele, ei liimaile, eikä laita apuriapinoita posetiivin nokkaan kertomaan historiallisia tapahtumia. Kätilössä laajasta aineistosta otetaan maksimaalinen vääntö irti ja arat aihepiirit eletään roisin myötäelävästi. Kettu näyttää, mistä sodassa on yksilöiden kannalta kysymys.´

2000-luvun paras suomalainen historiaromaani oli tähän syksyyn saakka mielestäni Jari Tervon pirullisen viiltävä suomettumisen kuvaus Myyrä (2004). Näin pääsen alun teemaani, vaikka viisaammat ovatkin opastaneet, ettei sukupuolten välillä ole eroja. Joka tapauksessa: Ketun runsaana jytkyttävän kielen rinnalla Tervokin tuntuu loppusutkautuksineen ja koljattisanastoineen vesipäiseltä seiskaluokkalaiselta. Kätilön SS-huumori iskee salakavalammin kuin miljoona volttia.

Torstaina julkaistiin kirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat. Yksi on naisjoukosta poissa. Katja Kettua siellä ei näy. Vähättelemättä ehdokaskirjojen ansioita historiallisena proosana, uskon kuitenkin Kätilön kaivautuvan historiallisten romaaniemme etulinjaan.

Riettaudestaan paheksuttu Kätilö muistuttaa erästä vuonna 1954 julkaistua julkeaa teosta. Tuntemattomasta sotilaasta poistettiin suomalaisnaisen "säädyttömyyden" kuvauksia. Katja Kettu jatkaa siitä, mihin Väinö Linna tuolloin jäi. Toivottavasti tarinan toinenkin puoli saa yhtä paljon lukijoita.

Kirjoittaja on vapaa tutkija ja Keskisuomalaisen avustaja.