Köyhyys syrjäyttää nuoria

Perheen köyhyys voi pahimmillaan tiputtaa nuoren kaveripiireistä, harrastuksista ja jopa koulun toiminnoista. Näin kertoo tuore kysely, jonka Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Kotivinkki-lehti toteuttivat nuorten suosimassa yhteisöpalvelussa IRC-Galleriassa.

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että lasten harrastukset ovat perheissä vihoviimeisiä säästökohteita. Silti kyselyyn vastanneista hieman yli tuhannesta nuoresta joka kymmenes oli joutunut lopettamaan harrastuksensa perheen rahapulan vuoksi.

Viisi prosenttia nuorista oli joutunut jättäytymään pois koulun järjestämästä toiminnasta. Kyseessä lienevät luokkaretket tai joku päämaksullinen tilaisuus. Tällaiset sinänsä tärkeät yhteisölliset kokemukset pitää pystyä järjestämään niin, että kaikilla on mahdollisuus olla mukana.

Osa nuorista oli jäänyt kaveriporukan ulkopuolelle, kun ei ollut varaa lähteä esimerkiksi kahvilaan tai elokuviin. 15 prosenttia oli kokenut kiusaamista vaatteidensa vuoksi.

Pahimmillaan köyhyys pitää nuoret jopa nälässä. Peräti 55 vastaajaa oli kuvaillut ruuasta säästämisen kuuluvan perheensä arkeen.

"Aina ei ole välttämättä kaikkea normaalia ruokaa, esim. maitoa tai leipää", yksi nuorista kirjoitti kyselyyn.

LAPSIPERHEIDEN köyhyys on lisääntynyt rajusti 1990-luvun laman jälkeen. Kaikista lapsista vain vajaa 5 prosenttia eli pienituloisissa kodeissa vuonna 1995. Nyt määrä on lähes 15 prosenttia.

Poliitikot ovat pitäneet suomalaisesta lapsiköyhyydestä varsin vähän meteliä, vaikka parhaillaan vietetään Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen teemavuotta. Keski-Suomen kansanedustajista Aila Paloniemi (kesk.) nosti sentään asian esille eilisessä kolumnissaan.

Paloniemi muistutti aiheellisesti, että yhden pysyvästi syrjäytyneen nuoren hinta yhteiskunnalle on noin miljoona euroa. Eikö tässä jo ole riittävästi syytä parantaa köyhien lapsiperheiden asemaa pikaisesti?

PIENTEN LUKIOIDEN, Tikkakosken ja Korpilahden, tulevaisuus on jälleen vaakalaudalla Jyväskylässä. Ongelman ydin on siinä, että alueiden omistakin nuorista iso osa valitsee mieluummin suuren koulun keskustassa kuin oman kylän pienen opinahjon.

Nuorten tasaisempi jakautuminen toisen asteen eri oppilaitoksiin olisi toivottavaa jo senkin vuoksi, että nyt kova kilpailu tiputtaa satoja nuoria peruskoulun jälkeen kokonaan ilman opiskelupaikkaa.

Tikkakosken lukion ilmailulinja on lajissaan ainutlaatuinen, ja jo siksi soisi sen jatkuvan. Ilmailun rinnalle voisi luontevasti miettiä jotain liikunnallista linjaa, onhan Tikkakosken koulukeskuksen tuntumassa sekä liikunta-, jää- että uimahalli.

Voionmaan urheilulukioon on kova tunku. Entäpä jos Tikkakoskellekin saataisiin urheilupainotteisuutta? Ringette vetää Tikkakosken jäähalliin iltaisin tyttöjä ympäri Jyvässeutua. Voisiko siitä kehitellä vetonaulan myös lukioon?

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen varapäätoimittaja.