Kaasu kuumentaa Välimerta

Huolia Euroopan unionin kaakkoiskulmalla aiheuttaa paitsi vararikon partaalla hoippuva Kreikka myös Kypros, kun kiista saaren lähivesien luonnonvaroista kärjistyy. Turkki on käynnistänyt oman kaasun etsintänsä Kyproksen vesillä vastauksena saaren kreikkalaisosan päätökselle aloittaa omat koeporauksensa.

Riitely merellisistä luonnonvaroista ei ole mikään pikkuasia, sillä Välimeren pohjukasta hiljakkoin löytynyt valtava kaasuesiintymä on koko maailman suurin vuosikymmeneen. Lisäksi se sijaitsee maantieteellisesti helposti hyödynnettävällä alueella, aivan keskeisten eurooppalaisten energiamarkkinoiden vieressä.

Apajalle onkin merirajojensa perusteella ilmoittautunut lukuisia jakajia Egyptistä Turkkiin.

Pisimmällä kaasukenttien hyödyntämisessä ovat Israel ja Kypros, jotka ovat kartoituttaneet kaasukenttiä yhdessä amerikkalaisyhtiöllä. Yhteisissä visioissa on siinnellyt merenalainen kaasuputki, joka kulkisi Kyproksen ja Kreikan kautta EU:n markkinoille.

NÄIN suoraviivaiset suunnitelmat eivät sovi Turkille, joka muistuttaa, että Kyproksen saaren kreikkalais- ja turkkilaisväestön ratkaisematon kiista koskee myös luonnonvaroja. Kypros on ollut jaettuna vuodesta 1974, jolloin kreikkalaismielisten upseerien vallankaappaus johti Turkin maihinnousuun ja saaren pohjoisosan miehitykseen.

Pohjoisen turkkilaisosan itsenäisyyden on tunnustanut vain Turkki, joka ei puolestaan tunnusta saarta kansainvälisesti muun muassa EU:ssa edustavaa kreikkalaisosaa. Saaren yhdistämisneuvottelut eivät etene, ja Turkki uhkaa jäädyttää kaikki EU-suhteensa, jos Kyproksesta tulee ensi kesänä unionin puheenjohtaja. Kyproksen jako on ollut merkittävä este Turkin omalle EU-jäsenyydelle.

Turkki on maailman kolmanneksi nopeimmin kasvava talous, ja maan armeija on sotilasliitto Naton toiseksi suurin -edellä on vain Yhdysvallat. Myös arabimaailman kuohunta on lisännyt Turkin alueellista painoarvoa. Naton johtovaltaan Yhdysvaltoihin Turkki on ottanut etäisyyttä arvostelemalla Yhdysvaltain Iranin politiikkaa ja palestiinalaisasennetta.

Turkin profiili terävöityi palestiinalaiskysymyksessä, kun Israelin hyökkäys Gazaan pyrkinyttä turkkilaista avustussaattuetta vastaan katkaisi Turkin ja Israelin aiemmin lämpimät suhteet.

Israelilla on huoli energiahuollostaan, sillä merkittävä osa israelilaisten sähköstä on tuotettu egyptiläisellä maakaasulla. Mutta vallan vaihduttua Egyptissä energiakumppaneiden välit ovat kiristyneet. Hyökkäysten kohteena on ollut muun muassa Egyptistä Israeliin ja Jordaniaan kulkeva kaasuputki. Vastikään se katkaistiin räjäyttämällä Siinain niemimaalla.

VÄLIMEREN energiapelissä on kyse suurista rahoista ja linjauksista. Kaasukenttä on yhtäältä mahdollisuus myös Turkille mutta samalla se voi olla kohtalokas isku Turkille tärkeälle, loputtomissa vaikeuksissa kamppailevalle Nabucco-putkihankkeelle Kaspianmereltä Turkin kautta Eurooppaan. Näin Turkilla on parikin hyvää syytä aktiivisuuteen.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.