Kaikkea on, toimiva joukkoliikenne puuttuu

Kannonkosken Oiva Oy on Kannonkosken kunnan ja Nuorisokeskus Piispalan vuonna 2009 perustama voittoa tavoittelematon yhteiskunnallinen yritys. Oivan palveluvalikko kattaa henkilöstönvuokrauksen, rekrytoinnin, kodin tuki- ja laskutuspalvelut sekä ilmaisen neuvonnan työllistymis- ja työllistämisasioissa.

Piispalan hallinnoimalla ESR-rahoitetulla Toimi Nyt -hankkeella puolestaan pyritään pitkäaikaistyöttömien työelämäosallisuuden lisäämiseen työ- ja toimintakyvyn tunnistamisen avulla. Työkyvyn selvittämisen jälkeen asiakkaat pyritään ohjaamaan oikean toimeentulon piiriin, työhön, sairauslomalle, eläkkeelle, opiskelemaan, kuntoutukseen tai vammaistuen piiriin. Asiakkaat tulevat pääasiassa Saarikan alueelta pohjoisen Keski-Suomen kunnista sekä Pihtiputaalta.

Toimi Nyt -hankkeen työelämävalmentajat Piia Fisk ja Terttu Niskanen sekä Oivan toimitusjohtaja Heljä Turpeinen kummastelevat yhteiskunnan suhtautumista työttömyyteen.

– Meillä ei tunnisteta eikä tunnusteta työttömien työntekijöiden koko kirjoa. Vaikka Suomessa on nähtävissä työvoimapulaa, emme hyödynnä osatyökykyisten potentiaalia, vaikka he ovat usein hyviä työntekijöitä. Työtöntä ja työssä olevaa ei kohdella samanarvoisesti terveydenhuollossa ja palveluohjaus on paikoitellen melko laadutonta ja osittain jopa vastuutonta. Osatyökykyiset ovat pääsääntöisesti kuntouttavassa työtoiminnassa, koska heidän tilannettaan ei ole koskaan selvitetty asianmukaisesti. On henkilökohtainen katastrofi tehdä työtä yhdeksällä eurolla päivä, kun voisit tehdä samaa työtä palkalla. Kuka tästä hyötyy?

Piispalassa Oivallusvintillä toimistoaan pitävät Heljä, Piia ja Terttu tietävät mistä puhuvat. Esimerkiksi keskussairaalan lääkäreiden B-lausuntojen puutteellisuus on ajanut pienituloiset pitkien etäisyyksien päässä palveluista hankalaan tilanteeseen.

Monet ovat joutuneet varaamaan ajan omasta terveyskeskuksesta saadakseen sairauslomaa tai uuden B-lausunnon, koska Kela ei ole myöntänyt sairauspäivärahaa puutteellisen lausunnon vuoksi. Pienituloisen asiakkaan kynnys hakeutua hoitoon ja tutkimuksiin on noussut liian korkealle, työntekijät sanovat. Julkisen sairaalan velvollisuuksiin kuuluu tehdä asianmukaisesti hoitoon liittyvät todistukset, laadukkaasti ja perusteellisesti.

– Meillä on hirveä, kuhaa, taimenta, sorsaa. Meillä on työtä ja työntekijöitä, mutta ei toimivaa joukkoliikennettä, jolla päästä töihin ja opiskelemaan.

Ajokortittomuus on vakava ongelma ja yksi pahimpia työllistymisen esteitä maaseudulla. Suomeen on syntynyt yhä enemmän avoimia työpaikkoja, mutta ne ja työttömät eivät kohtaa.

Oivalllusvintin naiset ovat pohtineet, miksei ongelmaa ratkaista. Te-toimistolla on käytössä Ely-keskuksen jakamaa ESR-rahaa useita miljoonia euroja. Osa siitä on tarkoitettu köyhyyden ja työllistymisen esteiden poistamiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen.

Rahaa ei saa kuitenkaan käyttää työttömien ajokorttien hankkimiseen, koska viranomaisten mukaan kyseessä on kansalaistaito eikä ”ammatillinen osaaminen”.

– Jos ajokortti voitaisiin hankkia valtion tuella osana toisen asteen koulutusta, varmistettaisiin samalla pienten kuntien elinvoimaa myös jatkossa.

Suurta hyötyä saataisiin myös siten, että oppimishäiriöt tai muu kyvyttömyys hankkia ajokortti tunnistettaisiin ja heikossa työmarkkina-asemassa oleva ihminen voitaisiin ohjata oikean palvelun piiriin.

Nuorille ajokortin saanti olisi hieno signaali siitä, että koulutukseen hakeutuminen kannattaa. ”Pakkohaku” muuttuisi ajokortin myötä upeaksi mahdollisuudeksi lisätä uskoa oman tulevaisuuden rakentamiseen.

Myös ylisukupolvista syrjäytymistä voitaisiin ehkäistä. Miksei ideaa kannattaisi pilotoida pitkien etäisyyksien Suomessa?

Toivotan kaikille Keskisuomalaisen lukijoille onnellista vuotta 2018!

Kirjoittaja on keskustan

kansanedustaja Keski-Suomesta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.