Kaikki nuoret taitajiksi

Suomessa on reilut satatuhatta 20–29-vuotiasta nuorta, joilla ei ole mitään peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Tästä joukosta lähes puolet on jo menettänyt otteen aktiiviseen elämään.

Lisäksi on noin 25 000 nuorta, jotka eivät ole koulutuksessa, työssä tai työtä hakemassa – eivät missään ”kirjoilla”.

Yhteiskunnalle nuorten syrjäytymisen hinta on 300 miljoonaa euroa vuodessa.

Nämä faktat ovat viime aikoina toistuneet uutisissa lähes päivittäin. Mikä parasta, nyt on käynnistynyt myös vilkas keskustelu keinoista, joilla tulevaisuus voidaan muuttaa toiseksi.

Hallituksen kärkihankkeekseen nostama yhteiskuntatakuu ja siihen liittyvä koulutustakuu ovat kuin valtatie, jonka varrelle syntyy uusia liittymiä tai ainakin polkuja lähes viikoittain. On syntymässä ymmärrys siitä, että kaikkia nuoria ei voi tunkea samaan koulutusputkeen mutta kaikista on pidettävä huoli.

Taitaja 2012 -kilpailujen aikana Jyväskylässä julkistettiin kaksi mielenkiintoista avausta, joilla peruskoulun päättävistä nuorista voitaisiin paremmin pitää kiinni. Molemmat esitykset olivat keskisuomalaista käsialaa.

Muuramelainen teollisuusneuvos Jorma Nokkala ehdotti Suomeen ammatinvalintaopistoja, joissa nuoret voisivat peruskoulun jälkeen vuoden ajan testata käytännössä erilaisia ammatteja ja soveltuvuuttaan niihin. Näin nuori löytäisi helpommin oman alansa, mikä vähentäisi ammatillisten opintojen keskeyttämistä.

Nokkalan malli toteutuu osittain jo ammattiopistojen valmentavilla linjoilla, kuten Jyväskylän ammattiopiston ammattistartti-koulutuksessa.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja kaupunki ovat puolestaan yhdessä rakentaneet mallia, jossa nuoria ei päästettäisi katoamaan ”mustaan aukkoon”, kaikkien järjestelmien ja tilastojen tietämättömiin.

Kantava silta perusasteelta eteenpäin -malli nimeää nuoren elämän taitekohtiin vastuulliset, jotka pitävät huolen siitä, että nuori saa tarvitsemansa tuen ja eväitä eteenpäin. Malli vaatii onnistuakseen oppilaitosten, kunnan sosiaalitoimen ja nuorisotyön, työvoimatoimistojen ja monen muun toimijan saumatonta yhteistyötä.

Tiedonkeruujärjestelmää kehitetään vielä. Ihme olisi, ellei Jyväskylän mallista kiinnostuttaisi valtakunnallisesti.

Parhaimmat nuoret ammattiopiskelijat saivat Taitaja-kisasta paitsi mainetta ja kunniaa, myös työpaikan. Erityisesti työvoimapulasta jo nyt kärsivien alojen yrityksistä oli rekrytoijia liikkeellä kykyjä metsästämässä.

Vaikka ammatillinen koulutus on nykyisin lukioita suositumpaa nuorten keskuudessa, kiinnostus ei jakaudu tasaisesti eri aloille. Nuoret eivät aina ole kiinnostuneimpia aloista, joilla olisi parhaat työllistymisnäkymät.

Jo nyt työntekijöistä on pulaa sosiaali- ja terveydenhuollossa, kiinteistöpalveluissa, liikenteessä ja kuljetuksessa sekä majoitus- ja ravitsemisalalla. Näille aloille pitää kehittää työelämälähtöisempää koulutusta nykyisen kolmevuotisen ammattitutkinnon rinnalle.

Mitä useampi nuori saadaan työn syrjään kiinni vaikka lyhyemmällä koulutuksella, sitä taitavampi on tulevaisuuden Suomi.