Kaikkien aikojen kuntauudistus

Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) vaatii näpertelyn lopettamista kuntien yhdistämisessä.

"Jos me emme sitä tee, historia kertoo, että meistä ei siihen ollut! Ei kuntapäättäjistä, hallituksesta tai eduskunnasta ollut Suomen uudistajiksi", pääministeri julisti puolueensa kenttää edustavalle puoluevaltuustolle lauantaina.

Puheen sävy lähenteli pelkoa historian tuomiosta, ellei kokoomusjohtoinen hallitus piirrä kuntakarttaa perusteellisesti uusiksi.

KOKOOMUKSEN puoluevaltuustoon kuuluu puheenjohtajan - Laura Räty Helsingistä - lisäksi 60 jäsentä. Keski-Suomi on kahdella edustajallaan ainakin määrällisesti marginaalinen pikkutekijä kokoomuspolitiikasta päättävässä elimessä. Kokonaan toinen asia tietenkin on, miten paljon jyväskyläläisen Mari Kyllösen ja kinnulalaisen Leo Urpilaisen sana painaa.

Urpilainen on pienen, mutta päättäväisesti itsenäisen Kinnulan valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja. Mitähän mieltä hän mahtaa olla pääministerin väitteestä, ettei kunnalla ei ole mitään muuta arvoa kuin se, että se järjestää palveluja kuntalaisille?

KATAISEN puhe osoittaa, että kokoomus on tosissaan. Puolueen johto pitää kuntauudistusta niin välttämättömänä, ettei kiivastakaan vastustusta oteta huomioon, tulipa se sitten oman puolueen sisältä tai ulkoa.

Hallituksen päämäärä on ainutlaatuisen kunnianhimoinen. Tavoitteena on Suomen julkisen hallinnon suurin rakennemuutos kautta aikojen.

Se on paljon luvattu, uhattu ja uhottu, eikä sen toteuttaminen ole mahdollista silkkihansikkain.

Kuntajaon kokonaisuudistus on toteutettavissa vain valtiovallan pakkokeinoin. Kunnallisen itsehallinnon periaate on näet Suomessa niin vahva, etteivät kunnat valtiovarainministeriön kuntaosastolla piirreltyä uutta kuntakarttaa niin vain hyväksy.

Pakkoliitokset olisivat puolestaan ratkaisu, jolla Kataisen hallitus taatusti jäisi historiaan.

KUNTAREMONTTI on kokoomuksen hallituspolitiikan keskeisin tavoite. Viesti hallituskumppaneillekin on yksiselitteinen: tässä asiassa ei lipsuta.

Mutta millä voimalla uudistus on tarkoitus toteuttaa?

Yllättävää on myös uudistushankkeen vaihtoehdottomuus. Hallitus ei salli edes keskustelua mallista, jossa perusterveydenhuolto, siihen läheisesti liittyvä sosiaalihuolto ja erikoissairaanhoito hoidettaisiin maakunnallisesti. Ylin päättävä elin olisi yleisillä vaaleilla valittava maakuntavaltuusto. Sen sijaan kunnat hoitaisivat lasten päivähoidon, perusopetuksen ja esimerkiksi kulttuurin, liikunnan ja nuorison lähipalvelut.

Miksi päätöksenteon kansanvaltaisuus kuntien yhteistoiminnassa ei tule lainkaan kysymykseen?

Ilman kuntien yhteistyötä ei kaikkien palvelujen järjestäminen ole kuntauudistuksen jälkeenkään mahdollista. Ne on tarkoitus järjestää niin, että kunnat ostavat suuremmilta - käytännössä maakuntakeskuksilta - palveluja. Se keskittäisi tehokkaasti paikallishallinnon valtaa maakuntakeskuksiin.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.