Kannustimet uusiksi!

Jälleen kerran keskustellaan siitä, kuinka suomalainen sosiaaliturva passivoi ihmisiä. Tyypillistä on, että sosiaaliturvalla tarkoitetaan tällöin vain työttömien saamia tukia.

Ja jälleen kerran asialle on päätetty tehdä jotain. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) perusti juuri työryhmän, jonka tehtävänä on miettiä, miten sosiaaliturvasta saataisiin vastikkeellisempaa.

Asialla ei olla ensi kertaa.

Ei tarvitse kuin muistella, millä kaikilla nimillä työttömien liikkeelle saamista on aikojen kuluessa nimitetty: työttömien aktivointi, velvoitetyöllistäminen, kuntouttava työtoiminta, vastikkeellinen sosiaaliturva ja niin edelleen. Uusin trendi on nyt puhua osallistavasta sosiaaliturvasta.

Rakkaalla lapsella on hieman eri painotuksin monta paperinmakuista nimeä.

Monet keinoista ovat olleetkin aika kaukana elävästä elämästä. Keinot ovat kulkeneet aina samoja latuja eli tukia on leikattu, jos työtön ei ole suostunut aktivoitumaan halutulla tavalla.

Mutta ehkä kannustimet ovat olleet täysin vääriä.

Miksi ei kehiteltäisi jotain aivan muuta, jotain oikeasti innovatiivista ja uutta?

Kelan tutkimusjohtaja Olli Kangas kertoi kuluneella viikolla Jyväskylässä pidetyillä aikuissosiaalitutkimuksen päivillä Hollannin mallista. Hollannissa kaduilla pyöriville juopoille annetaan viisi kaljaa, tupakat ja kymmenen euroa päivässä vastineeksi katujen siivoamisesta.

– Näin nämä kaverit saadaan kontrolloidun juopottelun piiriin ja myös asiakkaat itse ovat olleet tyytyväisiä, Kangas kertoo.

Uudenlaisesta kannustinajattelusta kertoo myös Lontoossa vuonna 2009 tehty kokeilu (Talouselämä 8.1.). Kokeilussa kolmetoista koditonta sai käyttöönsä 3 000 puntaa kunhan oli tehnyt avustajansa kanssa suunnitelman rahojen käytöstä. Budjetin kattoa kodittomat eivät etukäteen tienneet. Vastoin ennakkokuvitelmia kodittomat eivät ryypänneet rahojaan vaan käyttivät ne päästäkseen pois kadulta.

Sen sijaan suomalaisessa kannustinajattelussa yhä näperrellään moralisoiden ja närkästyneinä pelkästään keppi-linjalla ilman porkkanaa.

Hallituksen tuore rakennepoliittinen ohjelma (rapo) on kannustinajattelussa näillä tutuilla linjoilla: toimeentulotukea on leikattava, jos henkilö kieltäytyy työstä tai aktivoinnista. Samalla toimeentulotuen alentamiselle luodaan yhtenäiset soveltamisohjeet.

Tähän saakka mahdollinen tuen alentaminen on perustunut lain sallimalle tapauskohtaiselle harkinnalle, mutta nyt annettu ”normitus” yhdenmukaistaa käytäntöä. Käytännössä se tarkoittaa, että nykyinen harkinnanvara sivuutetaan.

Lain ja uusien soveltamisohjeiden välillä nähdään ristiriitaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Jouko Karjalainen arvioi, että toimeentulotuen perusosan yhtenäiset soveltamisohjeet eivät ole täysin lain hengen mukaisia.

– Rapon linjaus ainakin vähentää lain henkeä ellei jopa poista sitä, hän pohti Jyväskylässä torstaina.

Karjalainen on Risikon juuri asettaman osallistavan sosiaaliturvan työryhmän jäsen. Ainakaan Karjalainen ei pistä hanttiin kannustimien uudistamista ja ajattelun kääntämistä uusille urille.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.