Kansa maksaa huippuyliopiston

Korkeakoulupolitiikassa on tehty historiallinen linjaratkaisu. Tavoite kirjattiin vuonna 2007 hallitusohjelmaan: Toteutetaan tutkimuksen ja koulutuksen huippuyliopisto (Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu).

Hallitusohjelma on myös toteutettu. On aloitettu huippuyliopiston rakentaminen rahan voimalla. Nyt on meneillään perustan valaminen valtion erityisrahoituksella. Aalto-yliopistoksi nimetty tuleva huippuyliopisto saa ensi vuoden budjetissa erityisrahoitusta 90 miljoonaa euroa ja suunnitelman mukaan vuonna 2012 summa on jo 100 miljoonaa euroa.

Lisäksi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johdolla huippuyliopistolle kerätään 200 miljoonan euron lahjoitukset ja hallitus on luvannut osallistua pääomittamiseen 2,5-kertaisella summalla.

Aalto-yliopisto on saamassa 700 miljoonan euron pääoman. Jos kuuden prosentin tuotosta siirretään puolet pääomaan, jää yliopiston käyttöön vuosittain noin 21 miljoonan euron pääomatulot. Se on paljon, mutta paljon merkittävämpää on erityisrahoitus.

Jos Aalto-yliopistosta tulee huippuyliopisto, se tapahtuu ensisijaisesti veroveroin. Lahjoituksin kerättävä pääoma on suuri mutta ei ratkaiseva.

YLIOPISTOJEN johto ei ottanut julkisuudessa juurikaan kantaa hallituksen huippuyliopistohankkeeseen. Alkuvaiheessa suunnitelmaa vähäteltiin. Myöhemmin siitä on vaiettu ja sanottu korkeintaan, että se on poliittinen realiteetti.

Monet odottivat, että maakuntakeskusten yliopistojen rehtorit vastustaisivat yhteistuumin korkeakoulupolitiikkaa, jossa yksi yliopisto asetetaan erityisasemaan.Vahva julkinen ja hyvin perusteltu vetoaminen poliitikkoihin olisi vaikuttanut, mutta sitä he eivät tehneet.

Yliopistot heräsivät vaatimaan edes jonkinlaista kohtuullisuutta siinä vaiheessa, kun hallitus päätti osallistua huippuyliopiston pääomittamiseen 2,5 kertaisella summalla. Niinpä hallitus lupasi rahaa kaikkien yliopistojen pääomaan saman kaavan mukaan kuin millä Aalto-yliopisto saa puoli miljardia euroa.

Yliopistot olivat kuitenkin pahasti myöhässä, koska EK oli jo sitoutunut järjestämään 200 miljoonaa euroa huippuyliopistolle.

Jyväskylän yliopiston tavoitteena on 10 miljoonaa euroa ja rahaa kerätään näyttävästi. Tavoitteen saavuttaminen on mahdollisuuksien rajoissa, mutta edessä on vielä kova työ.

Tavoitteena on siis 35 miljoonan euron pääoma. On helppo laskea, että sen merkitys Jyväskylän yliopiston taloudessa on täysin marginaalinen, lähes muodollinen. Tuotosta riittää vuosittain yliopiston menojen katteeksi noin miljoona euroa. Yliopiston ensi vuoden budjetin loppusumma on noin 210 miljoonaa euroa, josta valtion budjettirahoituksen osuus on 143 miljoonaa euroa. Oman pääoman tuotto kattaisi näin ollen vaajat puoli prosenttia yliopiston menoista.

Lahjoitukset eivät ratkaise Jyväskylän yliopiston tulevaisuutta, vaan sen ratkaisee valtion budjetissa vuosittain realisoituva korkeakoulupolitiikka.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.