Kansainliitto teki voitavansa

Kansainliiton päämajassa Genevessä Sveitsissä elettiin tasan 70 vuotta sitten kiivaan diplomatian päiviä.

Talvisodan puhjettua Suomen hallitus määräsi 2. joulukuuta 1939 edustajansa Kansainliitossa, ministeri Rudolf Holstin kääntymään järjestön puoleen sotatoimien lopettamiseksi. Jo seuraavana päivänä Holsti jätti kirjelmän, jossa Suomi Kansainliiton jäsenenä pyysi Kansainliittoa ottamaan käsiteltäväkseen Suomeen kohdistetun aiheettoman hyökkäyksen.

ENSIMMÄISEN maailmansodan jälkeen perustetun Kansainliiton tärkeimpiä tehtäviä olivat aseistariisunta ja valtioiden välisten kiistojen ratkaisu. Voittajavaltioiden järjestö kehittyi nopeasti kohti koko maailman tuolloisten valtioiden yhteistä keskustelufoorumia, jota käyttivät hanakasti hyväkseen varsinkin pienet ja puolueettomat maat. Niihin kuului järjestöön joulukuussa 1920 liittynyt Suomi.

Suomen taival Kansainliitossa osoittaa, ettei vasta itsenäistynyt pieni maa tyytynyt "impivaaralaisuuteen" maailmanpolitiikassa vaan toimi aktiivisesti modernin kansainvälisen järjestelmän muovaamiseksi myös pienten toimijoiden olemassaolon oikeutuksen turvaavan monenkeskisyyden ja tasavertaisuuden suuntaan.

Kansainliitto avasi tien toisen maailmansodan jälkeen vakiintuneelle kansainvälisten suhteiden järjestelmälle ja oli luonteva kanava Suomen harjoittamalle puolueettomuudelle. Kansainliitossa käyty keskustelu tullien vähentämisestä edisti vapaakauppa-ajattelun vakiintumista Suomessa.

Suomi oli itse asiassa aktiivisena osapuolena niissä tärkeimmissä ratkaisuissa, joissa Kansainliitto pystyi päätöksiin. Niihin kuului Suomen ja Ruotsin kiista Ahvenanmaasta, joka vuonna 1921 ratkaistiin Kansainliitossa Suomen eduksi. Toinen oli Neuvostoliiton erottaminen Kansainliitosta.

KANSAINLIITTO oli työllistänyt Holstia jo ulkoministerinä niin, ettei hänellä ollut aikaa Neuvostoliiton näkökantoja tunnustelleelle Helsingin-lähetystön toiselle sihteerille Boris Jartseville vuonna 1938 enää ensitapaamisen jälkeen. Ja nyt Neuvostoliitto oli sodassa Suomea vastaan.

Kansainliitto ryhtyi toimiin harvinaisen ripeästi. Yleiskokous kutsuttiin koolle 9. joulukuuta. Neuvostoliitto kieltäytyi toistuvasti osallistumasta kokoukseen, koska se "ei ollut sodassa Suomen kanssa" vaan oli jo järjestänyt suhteensa rauhallisesti "Suomen kansanvaltaisen tasavallan" eli Terijoen hallituksen kanssa.

Perustelu ei purrut Kansainliittoon, joka "juhlallisesti tuomitsi Neuvostoliiton toiminnan Suomen valtiota vastaan" ja 14. joulukuuta totesi yksimielisesti Neuvostoliiton saattaneen itsensä Kansainliiton ulkopuolelle.

Kansainliiton viimeiseksi konkreettiseksi teoksi jäi Neuvostoliiton erottaminen - eikä sekään Suomea juuri auttanut. Järjestö jäi auttamatta paisuvan suursodan jalkoihin. Maailmansodan jälkeen Kansainliitto lopetti toimintansa 18. huhtikuuta 1946 ja siirsi varansa ja tehtävänsä puolitoista vuotta aiemmin perustetulle Yhdistyneille Kansakunnille.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.