Kansanluonne liian helppo selitys

Suomalaiset arvioivat itse usein olevansa poikkeuksellisen väkivaltainen kansa. Väkivallan arvellaan olevan luonteessamme ja siten osa kulttuuriamme.

Tähän selitykseen tuntuisi olevan helppo tarttua juuri näinä päivinä useiden murheellisten perhesurmien ja nuorten väkivallantekojen jälkeen.

Käsitys väkivaltaisesta kansanluonteesta vain vahvistuu tilastoja tarkasteltaessa: Suomessa tehdään henkirikoksia kuudenneksi eniten muihin Euroopan unionin maihin verrattuna. Erityisesti naisiin kohdistuva henkirikosten määrä on länsimaalaisittain Suomessa korkea. Suomessa kuolee naisia henkirikoksen uhrina seitsemänneksi eniten Euroopan unionin jäsenmaissa.

UHRIEN määrissä tilastot eivät valehtele, mutta tilastot voivat johtaa harhaan silloin, jos niiden perusteella aletaan vetää johtopäätöksiä kansanluonteesta.

Korkeiden henkirikostilastojen takaa löytyy yksi selkeä ryhmä: keski-ikäiset työttömät miesalkoholistit. Useissa henkirikoksissa sekä uhri ja tekijä ovat molemmat pitkälle alkoholisoituneita. Päihteet ovat vahvasti mukana myös parisuhdetapoissa. Naisiin kohdistuva henkirikollisuus on usein vahvasti kytkeytynyt sosiaaliseen syrjäytymiseen.

Tätä taustaa vasten väkivallan voi katsoa olevan osa varsinkin suomalaisten alkoholistien kulttuuria, koska henkirikoksista valtaosa tehdään humalassa.

Päihdeongelmaisten maailma on toki yksi osa suomalaista kulttuuria - mutta vain osa. Siksi väkivallan nimeäminen suomalaisten kansanluonteeksi tuntuu hieman mutkien suoristamiselta ja turhan helpolta selitykseltä.

VÄKIVALTAINEN kansanluonne on liian helppo selitysyritys myös murheellisille perhesurmille. Lapsisurmien määrässä Suomi ei useamman vuoden aikavälillä eroa muista länsimaista. Viime vuoden aikana lapsisurmissa on ollut kuitenkin selvä piikki.

Tutkijat korostavat, että yhteistä tekijää perhesurmissa on vaikea löytää. Se tosin myönnetään, että usein kyseessä on erotilanne.

Hollantilaisen tutkimuksen mukaan puolisonsa surmanneet ovat kokeneet olevansa emotionaalisesti riippuvaisia puolisostaan.

Hylätyksi tulemisen pelko, omistushalu, epäily uskottomuudesta sekä työttömyys ja masentuneisuus ovat hollantilaisten tutkijoiden listaama karu luettelo, joka tavallisesti liittyy parisuhdetapon tekijään. Kyse on miehisestä ilmiöstä, mutta epäselvää on, miksi näin on.

LIIAN moni nainen eroaa puolisostaan henkensä kaupalla. Vuosina 2003-2009 suomalaisten naisten kuolleisuus parisuhdetapoissa oli kymmenkertainen verrattuna parisuhteessa olevien naisten kuolleisuuteen. Riski siis kasvaa erotilanteessa.

Lääkkeenä tähän ei voi olla, että itsensä uhatuksi kokeva nainen yrittää henkensä kaupalla vain jatkaa ja sinnitellä emotionaalisesti vääristyneessä suhteessa.

Sellaisessa parisuhteessa molemmat osapuolet tarvitsevat apua. Sitä voidaan antaa vain, jos varoittavia signaaleja luetaan ja otetaan tosissaan ajoissa. Ne signaalit on koottu aikaisemmin mainittuun hollantilaisten tutkijoiden kartoittamaan karuun luetteloon.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.