Kansanvaltaa Kauhajoelta

Alueellistaminen on ollut yksi pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen työtä eniten vaivanneista riidanaiheista. Aina puoluepoliittiset intohimot eivät ole olleet päällimmäisinä, kun valtionhallintoa on siirretty pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Esimerkiksi 70 vuotta sitten eduskunnan päätös siirtyä talvisotaa pakoon Kauhajoelle syntyi varsin kivuttomasti ja vähäisellä keskustelulla.

Helsingin pommituksissa talvisodan ensimmäisenä päivänä pommeja putosi myös aivan Eduskuntatalon lähistölle. Lainsäätäjät pelästyivät.

Eduskunta piti Vallilan työväentalolla kaksi salaista täysistuntoa ja päätti lähteä maaseudulle sotaa pakoon. Puhemiesneuvosto suositteli lymypaikaksi mahdollisimman kaukana itärajasta sijaitsevaa Etelä-Pohjanmaata.

Kurikkalaisen kansanedustajan Juho Koiviston lausunnon pohjalta evakkopaikaksi valikoitui noin 16 000 asukkaan maalaispitäjä Kauhajoki. Muilla maakunnan mahtipitäjillä oli vihollispommittajia mahdollisesti kiinnostavat rasitteensa - Kauhavalla lentokenttä, Lapualla patruunatehdas, Seinäjoella rautatieasema, Ilmajoella asevarikko ja Kurikassakin tehtaanpiippuja.

Kaikkiaan 12-tuntinen matka ylimääräisellä erikoisjunalla Kauhajoelle alkoi välittömästi aamukolmelta joulukuun 1. päivän vastaisena yönä 1939. Kansanedustajilla oli ollut vain muutama tunti aikaa koota tavaransa pimennetystä Eduskuntatalosta. Perillä eduskunnan tulosta tiedettiin vain tunti ennen junan saapumista kello 14.30.

Kansanedustajien istuntosali järjestyi Kauhajoen yhteislyseosta, ruokala kotitalousopistolta ja majoitustilat yksityisasunnoista. Sotasalaisuus evakkomatkasta piti hyvin, eivätkä vihollisen koneet löytäneet tietään kansanedustajien kimppuun - ilmahälytyksiä toki oli. Eduskunnan evakkoretki tuotiin lehdissä julkisuuteen vasta lokakuussa 1940.

KAUHAJOELLA päätettiin vuoden 1939 ja avattiin vuoden 1940 valtiopäivät asianmukaisin menoin. Tasavallan presidentti Kyösti Kallio tuli paikalle ilmatorjuntatykeillä varustetulla erikoisjunalla.

Kaikkiaan Kauhajoki toimi eduskunnan istuntopaikkana 34:ssä täysistunnossa joulukuun alusta helmikuun puoliväliin. Aivan täydessä vahvuudessaan eduskunta ei toiminut: kansanedustajat Väinö Havas, Antti J. Rantamaa ja Paavo Susitaival palvelivat isänmaataan rintamilla.

Etulinjaan lähti myös entinen kansanedustaja, eduskunnassa vuodet 1933-1938 istunut Kiuruveden kappalainen Elias Simojoki. Hän kaatui 25.1. 1940 Impilahdessa ollessaan jäällä lopettamassa haavoittunutta hevosta.

TALVISOTA sai eduskunnan lisäksi myös korkeimman hallinto-oikeuden alueellistamaan itsensä Lapualle ja korkeimman oikeuden Vaasaan. Eduskunta tosin muutti vielä ennen sodan ratkaisuvaiheita takaisin Helsinkiin, sillä yhteydenpito pääkaupunkiin jääneeseen maan hallitukseen oli osoittautunut vaikeaksi.

Kauhajoella eduskunnan evakosta muistuttaa yhä Eduskuntasalimuseo, jonka katuosoite on komea Eduskunnankatu 5.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.