Kapitalismi repii kiinalaisia

Wukanin kylän pitkästä kapinasta Etelä-Kiinassa tuli joulukuussa symboli lukemattomille maakiistoille ympäri maata.

Kyläläisten viljelysmaat oli myyty salaa rakennusyhtiölle. Raivostuneet kyläläiset ajoivat poliisit ja kommunistipuolueen pamput kylästään ja ottivat järjestyksen omiin käsiinsä. Kyläläisten lähettämä neuvottelija kuoli poliisin käsissä ilmeisesti pahoinpitelyyn.

Nyt Kiinan pääministeri Wen Jiabao vaatii, että sadoille miljoonille viljelijöille on taattava oikeudet maatilkkuihinsa.

Pääministeri sanoi hallituksen kokouksessa, että maankäyttö on yleishyödyllinen etu ja viljelijöille taattu laillinen oikeus, jota kenenkään ei ole lupa heiltä riistää.

Kiistassa syntyi siis jonkinlainen kompromissi, joka tietää Kiinan kommunistijohdolle päänvaivaa, sillä kylävaltaukset voivat levitä myös muualle maahan. Kiinassa on vuosittain kymmeniätuhansia kansalaisten ja viranomaisten yhteenottoja, joista suurin osa liittyy maakiistoihin.

KIISTAT ovat väistämätön seuraus kiinalaisesta kapitalismista. Kommunistien hallitsemassa keskusjohtoisessa maassa talouden kehittämisellä on leimallisesti ylhäältä määräytynyt, suureellinen ja paikalliseen puoluejohtoon tukeutuva luonne. Tuloksena on usein röyhkeitä ratkaisuja, joissa köyhien maalaisten osana on väistyä kehityksen tieltä. Vaurautta ei levitetäkään kaikille, vaikka puolue on niin luvannut.

Vastikään Kiinassa testattiin luotijunaa, joka voi kulkea jopa 500 kilometriä tunnissa. Kun Kiina on rakentanut maailman laajimman luotijunaverkon kymmenessä vuodessa, on selvää, että esimerkiksi rataverkoston toteutuksessa on tingitty paitsi turvallisuudesta myös paikallisväestön kuulemisesta. Sama lienee tilanne myös Etelä-Kiinan Guangxissa. Sinne nousee lähivuosina koko Aasian suurin kivihiilivoimala, jonka varastokeskus käsittelee 30 miljoonaa tonnia hiiltä vuodessa.

Kiinan hallinto ei ole enää vuosiin julkaissut virallisia tietoja alueellisten levottomuuksien määristä. Tärkeintä on ollut pitää ne paikallisina. Mutta sosiaalisen median yleistyessä uhkana on levottomuuksien organisoituminen yhä lujemmiksi ja laajemmiksi.

YLI 500 miljoonaa kiinalaista käyttää internetiä. Mikroblogeilla on ainakin 300 miljoonaa rekisteröitynyttä käyttäjää, monilla on useita tilejä. Nyt Pekingin viranomaiset vaativat mikroblogeihin kirjoittavien rekisteröitymistä verkkopalveluihin omilla nimillään kolmen kuukauden kuluessa muun muassa "huhujen levittämisen estämiseksi".

Määrätietoisiin pyrkimyksiin arabikevään kaltaisten levottomuuksien ehkäisemiseksi Kiinassa viittaavat myös netissä aktiivisten toisinajattelijoiden tuoreet, pitkät tuomiot. Chen Wei sai vankeutta yhdeksän vuotta "yllytyksestä valtiota vastaan" ja Chen Xi kymmenen vuotta "vallankumouksellisesta toiminnasta".

Tuomioista välittyvää linjausta täydensi Kiinan presidentin Hu Jintaon puoluelehdessä esittämä varoitus "ideologiaa ja kulttuuria aseinaan käyttävistä vihamielisistä kansainvälisistä voimista", jotka yrittävät länsimaistaa ja hajottaa Kiinan.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.