Karismalla ei ole viimeistä käyttöpäivää

Luin männäviikolla kertakaikkisen hienon uutisen. STT kertoi, että Sir Patrick Stewart palaa kapteeni Jean-Luc Picardin rooliin Star Trekissä. Milloin moinen tapahtuu, on vielä hämärän peitossa, mutta sen verran sarjasta tiedetään, että se kuvaa Picardin elämää Star Trek – Uusi sukupolvi -sarjan tapahtumien jälkeen.

Stewartin tähdittämää Star Trekiä tehtiin vuosina 1987–94. Vasta vanhemmiten olen tajunnut, että se oli itselleni lapsuuden ja nuoruuden tärkeimpiä tv-sarjoja. Aika tosin oli vähän sellainen, että Star Trekin katsomisella ei paljon sopinut hillua. Muuan kaveri ilmestyi eräänä lauantai-iltana alakentän pelipaikoille ja huikkasi tullessaan, että ”kuka katto Star Trekin?”

Hänet naurettiin peleistä ulos nopeasti. Sitä en ymmärrä, miksi Star Trekin seuraamista olisi pitänyt hävetä, sarjahan on kertakaikkisen timanttinen. Mutta niin se vain oli.

Tätä nykyä Star Trek - Uusi sukupolvi löytyy Netflixistä kuten sen sisarsarjatkin. Kun kyse on avaruusseikkailusta, on selvää, että kolmessa vuosikymmenessä ajan hammas on puraissut Star Trekiä ulkoasullisesti, mutta sarjan hienoutta se ei vähennä. Eikä Stewartin karismalla ole viimeistä käyttöpäivää. Nyt 78-vuotias papparainen kolkutteli sarjan alkuaikoina viiden kympin portteja eikä näytä vanhenneen ollenkaan samassa tahdissa kuin me muut.

Mahtaako muuten uudessa Star Trekissä muuten olla mukana neuvonantaja Deanna Troi (Marina Sirtis)? Myös hänelle vuodet näyttävät olleen lempeitä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .