Karjalaiset ja muut arjalaiset

Vastikään suomennettu Heather Pringlen teos Himmlerin suuri suunnitelma, arjalaisen herrakansan etsintä kokoaa yhteen monia Kolmannen valtakunnan nousuun ja natsien kulttuurisen itseidentiteetin rakentamiseen liittyviä tarinoita, jotka ovat kelvanneet myös viihdeteollisuuden raaka-aineiksi.

Myytteihin viehtynyt SS-johtaja Heinrich Himmler (1900-1945) oli natsi-Saksan vaikutusvaltaisimpia miehiä. Yhdessä propagandaministeri Joseph Goebbelsin (1897-1945) kanssa hän oli keskeisiä "tuhatvuotisen valtakunnan" perustaksi luodun arjalaisen myytin rakentajia.

Kansallissosialistisen Saksan rotuopissa "arjalaisilla" tarkoitettiin ylempiarvoisena pidettyä "pohjoista rotua", "ali-ihmisistä" erottuvaa maailman valtiaskansaa. Arjalaisiin luettiin ennen kaikkea saksalaiset ja skandinaavit eli ruotsalaiset, tanskalaiset ja norjalaiset, vaikka nämä eivät täyttäneetkään kaikkia arjalaisuuden tunnusmerkkejä. Suomalaisten suhteen määreissä piti tosin tehdä monia myönnytyksiä, mutta esimerkiksi SS-"panttipataljoonaan" suomalaiset hyvinä sotureina kelpasivat.

ARJALAISTEN esi-isien perintöä tutkimaan Saksassa perustettiin vuonna 1935 oma tutkimusinstituutti Ahnenerbe, jonka indogermaanis-suomalaista tutkimuslaitosta johti vähän aikaa myös suomalainen Yrjö von Grönhagen (1911-2003). Hänen ansiostaan Himmler kiinnostui Karjalan kalevalaisesta myyttimaailmasta niin, että tilasi SS:lle kymmenen kannelta.

Kolmannen valtakunnan arjalaisia juuria tutkittiin paitsi Lähi-idässä ja Balkanilla myös Tiibetissä, jonne saksalaisia suuntasi avoimesti natsimyönteinen ruotsalainen tutkimusmatkailija Sven Hedin (1865-1952).

Kolmas valtakunta oli toimelias varsinkin Himalajalla ennen toista maailmansotaa. Useat saksalaiset retkikunnat yrittivät muun muassa alati päämäärätietoisemmin mutta silti tuloksetta valloittaa ensimmäisinä maailmassa yli 8 000-metrisen huipun Nanga Parbatin. Retkeltä toiseen toistuneissa katastrofeissa tuhoutui käytännössä Saksan koko sotaa edeltäneen ajan vuoristokiipeilijöiden eliitti.

Natsien puuhailuja Tiibetissä sivuaa muun muassa menestyselokuva Indiana Jones ja kadonneen aarteen metsästäjät. Viimeiseen Nanga Parbat -yritykseen vuonna 1939 osallistuneet kiipeilijät Heinrich Harrer ja Peter Aufschneiter pidätettiin maailmansodan sytyttyä briteille kuuluneessa Intiassa. Pakoa internointileiristä seurasi vuosien lymyily Tiibetissä toiveena päästä japanilaisten linjoille. Tarinaa toistaa elokuva Seitsemän vuotta Tiibetissä.

NATSIEN myyttien rakentelun tunnettuna kääntöpuolena oli voitettujen alistaminen ja"alempiarvoisten rojujen" systemaattinen tuhoaminen lopulta keskitysleireissä. Henkiin jätetyille Himmlerin kiertokirje vallattujen alueiden kohtelusta vuodelta 1940 määräsi, että vallattujen alueiden ihmisten sivistykseksi riitti kyky kirjoittaa nimensä, laskea enintään viiteensataan ja oppia, että saksalaisten totteleminen oli pyhä velvollisuus. Lukutaito oli tarpeeton.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Uusimmat

Kolumnit

Västäräkistä vähäsen ja karavaanarista ei päivääkään

Esports tulee, oletko valmis?

Kremlin putki-mies etsii uusia markkinoita

Ternobyl vetää kävijän hiljaiseksi

Lyhyet

Kolumni: Työn perässä muuttaminen on tehty hintavaksi varainsiirtoverolla

Kolumni: Yksi on ja pysyy – vanhan liiton radio kestää ajan hammasta

Kolumni: Tämän vuoksi Ukrainan presidentinvaihdos ei ratkaise mitään

Kolumni: Sohvaperunan häpeällinen tunnustus

Avataria pukkaa Cameronin tuutista

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.