Karmeat kuntabondit

Suomi vastustaa euromaiden lainojen niputtamista yhteisiksi lainoiksi. Eurobondeja vastustetaan myös Saksassa ja Hollannissa eli AAA-luokitelluissa euromaissa.

Suomen valtion lainoistaan maksamat korot ovat olleet hyvin matalia. Suomea on pidetty luotettavana velanmaksajana. Myös Saksa ja Hollanti ovat saaneet vahvoina talouksina rahaa halvalla.

Eurobondeilla valtioiden maksamat korot yhdennettäisiin. Suomen korko nousisi ja Kreikan laskisi. Ja tämä meistä tuntuu vääryydeltä.

Käytännössä Kreikka sai koko 2000-luvun aina vuoden 2008 finanssikriisiin saakka rahaa samantasoisella korolla kuin Suomi tai Saksa. Rahamarkkinoilla euromaat nähtiin yhtenä klönttinä ja valtiot varmoina velanmaksajina.

Matala korkotaso houkutteli velkaantumaan. Huonosti talouttansa hoitaneet maat ottivat syömävelkaa, jotta kansalaisia ei tarvitsisi niin paljon verottaa tai palveluja karsia.

KUNTARAHOITUS on suomalaisten kuntien lainakone. Kunnat tai kaupungit eivät enää kymmeneen vuoteen ole juurikaan ottaneet lainaa pankeista.

Raha on tullut kuntarahoituksen kautta markkinoilta. Rahan hinta on ollut erittäin alhainen. Kuntia on pidetty varmoina maksajina. Kuntarahoituksen kautta kunnat on nähty yhtenä klönttinä. Kaikki ovat saaneet käytännössä samanhintaista rahaa. Kuntabondien ansiosta suomalaiset kunnat ovat saaneet viime vuosina erittäin edullisesti lainaa. Ja osa kunnista on sitä totisesti ottanut.

Kuntien velkaantuminen on huolestuttavaa. Syömäveloilla kunnat maksattavat tulevilla sukupolvilla tämän päivän palveluja.

Kuntarahoituksen rahoitusmalli vääristää kuntien laina-asemaa. Kun hyvin ja huonosti taloutensa hoitanut kunta saavat rahaa samalla hinnalla - ja käytännössä erittäin edullisesti -, korkoerot eivät ohjaa terveeseen taloudenpitoon.

Paljon parempi tilanne olisi, jos korko määräytyisi kunnan talouskunnon mukaan. Velkainen tai huonosti taloutensa hoitanut kunta maksaisi rahasta enemmän kuin mallikunta.

Velkarahan hinta ohjaisi ehkä kuntia myös terveisiin kuntaliitoksiin, kun jatkuvalla velan paisuttamisella ei voisi peitellä ongelmia.

KESKUSSAIRAALASTA on tullut arvovaltakysymys. Jyväskylä käyttää isännän ääntä asiassa, jossa olisi hyvä löytää aidosti paras ja tehokkain ratkaisu tuleville vuosikymmenille.

Kiistan ytimenä on kysymys keskussairaalan remontoinnista tai uuden sairaalan rakentamisesta. Keskussairaalanmäelle on investoitu paljon kahden viime vuosikymmenen aikana. Tuntuisi pahalta todeta, että nämä rahat ovat menneet hukkaan. Toisaalta rakennukset ovat auttamatta vanhanaikaisia. Sisäilmaongelmat tulevat kalliiksi, mutta erityisen kallista on se, jos sokkeloisten tilojen takia työ on tehotonta.

Jos uusi sairaala säästää 10-20 prosenttia pienempien työkulujen takia itsensä runsaassa vuosikymmenessä, niin lyhytnäköisen säästö on tyhmyyttä. Tehottomana Keski-Suomen keskussairaala voi tippua aikanaan maan sairaalakisassa lakkautuslistalle.

Nyt on pohditaan suuria päätöksiä.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen päätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.