Kasvulle tuli väärä raja

Jyrki Kataisen (kok.) ja Jutta Urpilaisen (sd.) hallitus päätti viime viikolla suuresta muutoksesta osinkoverotukseen.

Pörssilistattujen yritysten maksamien osinkojen verotus nousee reippaasti, 21 prosentista 30:een tai 32:een prosenttiin. Tähän vaikuttaa vuotuisten osinkojen kokonaismäärä.

Listaamattomien yritysten osingot puolestaan saavat hallitukselta pehmeän käsittelyn. Osingoista maksetaan veroa 7,5 prosenttia. Erityisesti varakkaiden perheyhtiöiden omistajat hyötyvät muutoksesta. Se on oiva asia, sillä kotimaiset perheyhtiöt ovat maalle hyväksi.

Nykyisin listaamattomasta yrityksestä saattaa saada osingon verottomasti 60 000 euroon saakka. Muutos tekee kaikista osingoista saajalleen verollisia. Tämä oli SDP:n iskulause, mutta se on silti vain osatotuus. Tosiasia on, että listaamattomien yhtiöiden osingonsaaja saa rahansa pienemmällä verolla kuin kukaan muu. Mutta se ei ole asian ongelmakohta.

Osinkoverotuksen muutoksen paha vaikutus on se, että pörssiyhtiöiden osakkeiden omistaminen ei ole muunlaiseen yritysomistamiseen nähden järkevää. Osinkovero on niin suuri, että jotkut yhtiöt voivat pian miettiä pörssistä poistumista.

Vielä ongelmallisemmaksi ajan kanssa voi tulla se, että kasvavat yhtiöt eivät halua pörssiin. Se johtaa siihen, että yhtiöiden kasvulle tulee liian nopeasti rajat vastaan.

Pörssi on hyvä tapa saada yrityksen kasvulle rahoitusta. Suomi tarvitsee kasvavia yhtiöitä, jotka hakeutuvat kansallisille ja kansainvälisille markkinoille. Maailmanmittaan kasvaminen edellyttää usein pörssiin menoa, sillä yksittäiset henkilöomistajat eivät pysty rahoittamaan yrityksen kasvua.

Kataisen ja Urpilaisen hallitus sortuikin veropäätöksissään pörssikateuteen.

Pörssiyhtiöiden osinkoja on helppo verottaa. Todellisuudessa listattujen ja listaamattomien yritysten osinkoverotuksen pitäisi olla samanlaista. Moni pörssiomistaja on piensijoittaja.

Metso jakautuu kahtia. Kaivoslaitteiden liiketoiminta jatkuu nyky-Metsossa. Uuteen yhtiöön menee muun muassa paperipuoli eli Jyväskylän Rautpohjan iso tehdas.

Jakautuminen voi olla hyvä tai huono asia. Aika näyttää. Parhaimmillaan molemmat puolet kehittyvät. Jakautumisista on hyviä esimerkkejä. Koneen jakautuessa hissiyhtiö Koneeksi ja lastinkäsittely-yhtiö Cargoteciksi molemmat hyötyivät.

Eero Lehti, 68, liikemies ja kokoomuksen kansanedustaja, myi Suomen Lehtiyhtymän Keskisuomalainen Oyj:lle. Tämä konserni kasvaa nyt Keski-Suomesta ja Pohjois-Savosta Uudellemaalle, Tampereelle, Turkuun, Seinäjoelle ja Lappeenrantaan.

Lehtiyhtymällä on vahvoja lehtiä Espoossa, Vantaalla, Helsingissä, Tuusulassa, Hyvinkäällä, Riihimäellä, Porvoossa ja vaikkapa Lohjalla.

Suunta on ymmärrettävä. Yhtiö kasvaa kasvualueille ja tuottaa keskisuomalaisille omistajille tuloa eteläisestä Suomesta. Yleensä kauhomisen suunta on ollut päinvastainen. Täältä on viety tuottoja Helsingin seudulle.

Näin Keskisuomalainen on yksi pörssin merkittävimmistä pääkaupunkiseudun ulkopuolella pääpaikkaansa pitävistä yhtiöistä.