Katolisen kirkon taistelu syntymättömistä sieluista

Valtaosa uusista kristityistä syntyy kehitysmaissa. Katolisen kirkon pyrkimys syntyvyyden säännöstelemiseksi Afrikassa liittyy taisteluun syntymättömistä sieluista. Kristinuskon suosio Afrikassa johtuu kuitenkin täysin muista tekijöistä kuin Rooman kirkosta tai lähetyssaarnaajista.

Kristinuskon kasvun painopiste on siirtynyt jo ajat sitten kehitysmaihin - erityisesti Afrikkaan. Pelkästään lähetyssaarnaajien sitkeys tai köyhyys eivät selitä afrikkalaisten uskonnollisuutta. Syitä on haettava myös muualta.

Afrikkalainen ajattelu on huomattavasti kokonaisvaltaisempaa kuin länsimainen, eikä henkistä tai hengellistä pidetä erillisenä tai yksityisenä elämänalueena. Afrikkalaiset yhteiskunnat eivät ole edelleenkään kovin suuntautuneita tieteeseen ja teknologiaan vaan pikemminkin henkisyyteen ja siihen liittyvään. Toisaalta puheen ja puhetaidon merkitys on suurempi kuin rationaalisessa läntisessä kulttuurissa mikä edistää sananjulistajien asemaa myös nykyisen sähköisen tiedotuksen aikakaudella.

Samaan aikaan voimakas yhteisöllisyys leimaa afrikkalaisia uskonnollisia suuntauksia. Euroopassa kirkon jäsenet pitävät entistä enemmän uskontoa yksityisasianaan ja ovat jossain määrin vaivautuneita afrikkalaisten uskonveljien näkyvistä uskonnollisuuden merkeistä. Tässä paradoksaalisinta on se, että me lännessä olemme itse vieraantuneet varsin kauaksi siitä, mitä olemme toisille opettaneet.

AJATTELEMME usein, että afrikkalainen kirkko olisi jotenkin lähetystyön ansiota. Lähetystyö ei kuitenkaan riitä selittämään afrikkalaisen kristillisyyden juuria ja vielä vähemmän sen nykypäivää. Aiemmasta, jopa lähes kaksi vuosituhatta vanhasta afrikkalaisesta kristillisyydestä on useita esimerkkejä.

Kristinusko oli vakiinnuttanut eräissä osissa Afrikkaa asemansa paljon aiemmin kuin useimmissa osissa Eurooppaa. Esimerkiksi Etiopia kääntyi kristinuskoon ennen Rooman valtakuntaa, ja nykyisen Sudanin alueella, ei kovinkaan kaukana pääkaupunki Khartumista, kukoisti 500-luvulta lähtien kolme varhaiskristillistä kuningaskuntaa. Kongoon muodostui jo 1500-luvun alussa katolinen suuntaus, joka on säilynyt näihin päiviin saakka.

Suurin osa uusista kristityistä syntyy kehitysmaissa. Afrikka on erityisen tärkeä paaville, ja syntyvyyden säännöstely voi olla vaikea hyväksyä taistelussa mantereen vielä syntymättömistä sieluista. Myös islamilaisissa maissa on yhtä lailla korkea syntyvyys.

KATOLISEN kirkon suosio trooppisessa Afrikassa kaipaa tarkempaa selvitystä. Mikä selittää Rooman kirkon suosion mantereella?

Katolisen kirkon suosio historian saatossa selittyy varmaan osin sakramenteista, joilla on yhtymäkohtansa paikalliseen kulttuuriin. Sakramentit edustavat sellaista ei-näkyvää, yliluonnollista, johon afrikkalaisen kulttuurin edustajan on helppo samaistua.

Myös ylösnousemus on sanomaltaan tärkeä. Samoin afrikkalaisia tuntuu kiehtovan kovasti kristinuskossa hyvän ja pahan, helvetin ja taivaan taistelu - se korostuu meikäläisittäin varsin paljon afrikkalaisten jumalanpalveluksessa.

Katolinen kirkko pitää noituutta yhtenä suurimmista riskeistä kristinuskolle Afrikassa. Noituus ei kuitenkaan ole mikään uusi ilmiö Afrikassa, eikä se ole aiemmin onnistunut pysäyttämään sen enempää islamin kuin kristinuskonkaan leviämistä. Ongelmaksi on muodostunut lähinnä se, kuinka hyvin eri uskomukset voivat elää rinnan - tai jopa saman uskon sisällä.

KRISTINUSKO ja islam käyvät kovaa kamppailua sieluista kehitysmaissa Etelä-Amerikkaa lukuunottamatta. Siellä katolinen kirkko on selvästi merkittävin tekijä uskontokartalla. Vaikka sekä kristinuskon että islamin pyhissä kirjoituksissa on paljon samankaltaista, on uskonnollinen tämän päivän kulttuuri hyvinkin erilaista.

Kirjoittaja ulkoministeriön lähetystöneuvos. Hän on julkaissut tietokirjan Afrikan kaupunkihistoriasta (Timbuktun takana: Afrikan esikolonialistinen kaupunkihistoria).

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

”Totuus astuu vallan alle, vääntyy ja katkeaa”

Hevosurheilu on sitkeiden ihmisten laji

Sademetsäpalot uhkaavat koko maapalloa

Tällänenon Viipuri.

Kolumni: Wowittajan paluu

WoWittajan odotettu paluu

Kolumni: Kuka tekisi fiktio-Docventuresin?

Kolumni: Typerät ideat ovat uusiutuva luonnonvara

Kolumni: Aasialaiset uskovat yksilön vastuuseen

Kolumni: Trump mokasi mahdollisuutensa napapiirillä turvauduttuaan tyypilliseen pikkumaisuuteensa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.