Katujen parlamentit koolla

Raivokkaat mielenosoitukset hallituksen ajamaa eläkeuudistusta vastaan Ranskassa ovat jatkuneet paikallisina kesästä lähtien ja viime päivät maanlaajuisina. Ammattijärjestöjen mukaan kaduilla on samanaikaisesti ollut miljoonia ranskalaisia. Ranskassa näytetään nyt suuntaa, mutta koko Euroopassa maksetaan kovaa poliittista hintaa elämisestä yli varojen.

Portugalissa maan suurin ammattiliitto kehottaa väkeään yleislakkoon sunnuntaina vastalauseena säästöbudjetille, veronkorotuksille ja palkkojen leikkauksille.

Espanjassa koettiin viime kuun lopussa ensimmäinen yleislakko kahdeksaan vuoteen. Suuri osa julkisesta sektorista oli jo heinäkuussa lakossa työehtojen heikentämistä vastaan.

Kreikassa lakot ankaraa kulukuuria vastaan lamaannuttivat julkisen sektorin toukokuussa ja lokakuussa, ja rekkakuskit tukkivat liikenteen Ateenassa vielä omassa mielenosoituksessaan syyskuussa.

Saksassa on kesästä lähtien protestoitu liittokansleri Angela Merkelin oikeistohallituksen esittelemää 80 miljardin euron säästösuunnitelmaa vastaan.

Britanniassa on luvassa suurmielenosoituksia David Cameronin oikeistohallituksen julkistettua keskiviikkona jättimäisen säästöpaketin, jolla Britannian noin 183 miljardin euron budjettivajetta supistetaan seuraavalla viisivuotiskaudella muun muassa vähentämällä julkisen sektorin työpaikkoja puolella miljoonalla.

Ennen pitkää kipeitä ratkaisuja ja niistä seuraavia levottomuuksia on luvassa myös Italiassa. Italian julkinen velka oli viime vuonna 116 prosenttia kansantuotteesta, kun se EU:n sääntöjen mukaan saisi nousta vain 60 prosenttiin. Pääministeri Silvio Berlusconin suosio on vajonnut ennätyksellisen alhaiseksi, ja kesällä oikeistohallitus menetti enemmistönsä parlamentissa.

KIREIN tilanne on Ranskassa, jossa eläkeuudistuksen härkäpäinen läpiajaminen on pudottanut oikeistolaisen presidentti Nicolas Sarkozyn suosion pohjalukemiin. Laki nostaa alimman eläkeiän asteittain vuoteen 2018 mennessä 62 vuoteen, kun se nykyisin on 60 ja korottaa myös täyden eläkkeen saamisen ikärajaa. Lakia vastustaa 71 prosenttia ranskalaisista.

Työikäisten vastalauseita suurempi huoli hallituksella ja jatkokaudesta haaveilevalla presidentillä on nuorten protestoinnista, joka voi yltyä väkivaltaiseksi. Nuorten mielestä laki sivuuttaa nuorison todellisuuden, jossa työpaikan löytäminen on jo ennen uudistustakin ollut vaikeaa.

Uudistuksen jälkeenkin Ranska kohtelisi silti työväestöään varsin lempeästi. Esimerkiksi Suomessa liukuva vanhuuseläkeikä on 63-68 vuotta, ja korotuspaineista puhutaan.

Keskiviikkona julkistettiin Suomen työllisyyden, talouskasvun ja kestävän julkisen talouden varmistamiseksi tehty ohjelma, jota valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) luonnehti historialliseksi. Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) kieltäytyi kommentoimasta, onko eläkeikärajan nosto mukana keinovalikoimassa, sillä työurien pidentämistä pohtivan työryhmän työ on edelleen kesken.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.