Kaupunkimaaseutu Korpilahti

Korpilahtelaisilla on nyt takanaan vuosi jyväskyläläisinä, mutta ei ole epäilystäkään, etteivätkö he olisi korpilahtelaisia.

Seudun väki on vielä odottavalla kannalla. Moni sanoo, että katsotaan nyt, mitä tästä oikein tulee.

Korpilahtea onkin vaikea - ellei mahdoton - mieltää Jyväskylän kaupunginosaksi, sillä yli puolet Jyväskylän pinta-alasta on Korpilahtea eli maakuntakeskus on pääosin maaseutua, haja-asutusaluetta, laajoja metsiä ja erämaitakin. Oikeampaa onkin tarkastella Korpilahtea Jyväskylän kaupungin maaseutuna.

Kaupungin alueeksi Korpilahti on kovin harvaanasuttua. Asukkaita on noin 5 000 eli vajaat neljä prosenttia jyväskyläläisistä.

JYVÄSKYLÄ kiinnostui Korpilahdesta, kun kaupungilta alkoivat loppua tasokkaat pientalotontit, ja monet rakensivat talonsa Laukaaseen ja muihin lähipitäjiin.

Korpilahti tuli itsenäisenä kuntana tiensä päähän, kun rahat loppuivat.

Ratkaisu kypsyi, kun Jyväskylä lupasi kaikenlaista ja porkkanarahojakin oli tiedossa 6,5 miljoonaa euroa. Yhtä ja toista näkyvää kohennusta on jo saatu aikaan.

Myönteisestä kehityksestä on merkkejä näkyvissä. Kaupunki kaavoittaa ja rakentaa kunnallistekniikkaa.

Kuntaliitossopimuksen visio-osassa Korpilahden väkiluvun ennustetaan nousevan jopa 8 000-9 000 tietämiin. Tavoite on kovin haasteellinen, mutta niin pitääkin olla.

Parin vuoden kuluttua Korpilahdella on runsaasti tarjolla pientalotontteja Päijänteen tuntumassa. Toivottavasti koko maan ja erityisesti Jyväskylän seudun suhdanteet ja talous ovat siinä vaiheessa vakaalla kasvu-uralla.

Nyt ollaan joka tapauksessa tilanteessa, jossa tonttien kysyntä Korpilahdella on vähäistä, joskaan kaikkein parhaat asuntoalueet eivät ole vielä tarjolla.

VÄKILUVUN kehitys ratkaisee paljon. Jos Päijänteen rannoille kohoaa todella suosittuja asuntoalueita, on kaupungin pakko investoida myös palveluihin. Jos taas Jyväskylän vetovoima ja sen mukana väestönkasvu hiipuu, on Korpilahti vaarassa jäädä kaupungin takamaaksi.

Ratkaisevaa on myös se, että Korpilahtea kehitetään maaseutuna huomioiden laajat haja-asutusalueet, joiden asutuksen rungon muodostavat maatilat.

Jyväskylän kokonaisuuden kannalta kaupungin maaseutu ja vahva maatalous on nähtävä mahdollisuutena. Se tarjoaa kasvun näkymiä muun muassa lähiruokamarkkinoiden kehitykselle.

Vuosi osana kaupunkia on lyhyt aika, eikä vielä ole mahdollista arvioida Korpilahden suuntaa. Se on kuitenkin kiistatonta, että monia merkkejä suotuisasta kehityksestä on jo näkyvissä.

Ainakin vanhempi väki tuumii, että jyväskyläläisiä meistä ei tule, joten olkaamme korpilahtelaisia.

Mutta veronsa korpilahtelaiset maksavat Jyväskylään täsmälleen samoin kuin muutkin kaupunkilaiset, joten heillä on oikeus samoihin palveluihin kuin muillakin jyväskyläläisillä. Jyväskylä on sen luvannut ja Korpilahdella katsotaan nyt, pitääkö maakuntakeskus sanansa.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.