Kehysriihi ja yritysten vastuu

Reilu viikko sitten hallituksen neuvottelujen tulokset puoliväliriihessä näkivät päivänvalon. Siellä käytiin läpi tämän hallituksen tärkeimpiä tavoitteita ja niiden etenemistä.

Vasemmistolla on ollut vaikeaa oikealta tulevan leikkauspuheen ohella vakuuttaa, että talouskriisistä voidaan selvitä ilman kovia leikkauksia, ja että kriisistä selviytymiseksi niitä tulee oikeastaan välttää.

Vasemmiston aiemmista tärkeimmistä saavutuksista subjektiivinen päivähoito-oikeus ja tasa-arvoinen opintotuki olivat näissä neuvotteluissa pöydällä. Torjuntavoittoja saavutettiin näiden osalta.

Subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen ei kajottu ja perheen ja työn yhteensovittamiseksi paremmin kirjattiin joustava hoitoraha.

Toiseksi suurin ja ehkä näkyvin torjuntavoitto oli opintotukijärjestelmän uudistaminen. Ministeri Paavo Arhinmäki oli koko neuvottelujen ajan pitänyt huolen siitä, että lainapainotteista mallia hän ei esittele.

Myös Jyväskylästä opiskelijat kävivät vaatimassa oikeuksiaan parempaan toimeentuloon suurmielenosoituksessa kehysriihen kynnyksellä. Eduskuntatalon portailla visioitiin myös tulevaa ja vasemmiston ministeri totesi perustulon olevan tavoite, jonka suuntaan tulee edetä.

Opiskelijaliikettä kuunneltiin puoliväliriihessä, vaikka korotuksia opintotukeen ei saatu. Toisen asteen tukeen tuli kuitenkin parannuksia niin, että vanhempien tuloraja nousi 30 prosenttia.

Nuorisotakuu sai myös lisää rahoitusta. Sen onnistuminen esimerkiksi Keski-Suomessa on tärkeää, sillä maakunnassamme on lähes 4 000 alle 30-vuotiasta, jotka kuuluvat tämän takuun piiriin. Siinä jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle luvataan työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Ilman yhteistyökumppaneita nuorisotakuu ei onnistu. Nuorten ”löytämiseksi” tarvitaan etsivää nuorisotyötä, työpajoja sekä sosiaali- ja nuorisotoimen sekä terveydenhuollon yhteistyötä. Ilman yrityksiä ei työpaikkoja löydy, joten tarvitaan myös nuorten työllistämiseen halukkaita firmoja.

Nuorisotakuun tavoitteet eivät kuitenkaan ole muutamassa kohdassa kohdanneet päätöksentekoa. Varsinkin niille nuorille, joilla ei vielä ole ammattia, pitäisi pystyä löytämään opiskelupaikka. Niitä kuitenkin vähennettiin aika ronskilla kädellä ja paikan löytäminen on aiempaa vaikeampaa.

Keski-Suomen TE-keskuksessa oli tammikuun lopussa lähes 5 000 alle 30-vuotiasta työtöntä työnhakijaa ja heistä lähes kolmannes oli ilman ammattikoulutusta.

Myös työpajatoimintaa koskevat uudet määräykset aiheuttavat ongelmia. Ne eivät enää tarjoa mahdollisuutta tulla kokeilemaan ja miettimään suuntautumisvaihtoehtoja.

Työpajojen tulisi kuitenkin olla juuri niitä paikkoja, joissa voisi rauhassa kokeilla eri vaihtoehtoja. Uudet määräykset kapeuttavat hyviä tuloksia saanutta pajatoimintaa. Nämä määräykset pitää nyt arvioida uudelleen nuorisotakuun toteuttamiseksi.

Kehysriihen tarkoituksena oli parantaa kasvua ja ennen kaikkea työllisyyttä. Valitettavasti se tapahtui nyt yhteisöveroa laskemalla. Tämä on vaikea pala nieltäväksi vasemmistolle.

Nyt sopii toivoa, että yritykset jotka veroalennuksesta hyötyvät osallistuvat työllistämistalkoisiin reilulla tavalla eli tarjoamalla työtä irtisanomisten sijaan.

Lisävaatimusten palkka-aleista ja veroalennuksista tulee nyt loppua. Erityisesti nuoriin kohdistetut palkka-aleajatukset eivät tue nuorisotakuun toteuttamista.

Hallituksen väliriihessä elinkeinoelämä sai helpotuksia, nyt yritysten olisikin korkea aika omalta osaltaan kantaa yhteiskuntavastuu niin nuorten kuin muiden työikäisten työllistämisestä.