Keikkalääkäri vain hätäapua

Kuntien taistelu hyvistä, ja ennen kaikkea työhönsä sitoutuvista terveyskeskuslääkäreistä tuntuu olevan epätoivoista. Kunnat joutuvat turvautumaan kalliisiin tilapäisratkaisuihin, kuten vuokralääkäreihin.

Jyväskylässä apua lääkäripulaan haetaan tutusta suunnasta. Virolaisten lääkäreiden ongelmaksi on nyt koitunut puutteellinen kielitaito ja joidenkin kohdalla myös vääränlainen koulutus. Ennen kuin he pystyvät ottamaan suomalaisia potilaita vastaan, he tarvitsevat useiden kuukausien koulutusta ja perehdytystä.

Sillä aikaa potilasjonot kasvavat entisestään.

Vuokralääkäreitä on päätetty käyttää, kunnes avoinna oleviin virkoihin saadaan vakituista väkeä. Onneksi on taivuttu perustamaan lisää virkoja. Sijaisuudet eivät lääkäreitä kiinnosta, jos yksityiset lääkäriasemat tarjoavat pysyvämpiä työsuhteita paremmalla palkalla.

Terveyskeskuslääkärin työstä on mahdollista tehdä haluttua, kun pidetään potilasmäärät yhtä lääkäriä kohden kohtuullisina. Tällöin lääkäri voi kokea aidosti auttavansa potilaitaan, ilman jatkuvan kiireen luomaa painetta.

Kun ihmiset tulevat kerralla hyvin hoidetuiksi, ajan kuluessa lääkärissä käynnit saattavat jopa vähentyä; harva kai huvikseen terveyskeskuksessa jonottaa. Tämä puolestaan tuo silkkaa säästöä terveysmenoihin.

KANKAAN vanhaan paperitehtaaseen ehdotettu kulttuurin monitoimitila on erinomainen avaus kaupungin esittävän taiteen harrastajia ja vapaita ammattilaisia pitkään piinanneeseen tilapulaan.

Tuore läänintaiteilija Sari Ilmola ansaitsee kehuja ripeästä toiminnasta ja hajanaisten joukkojen yhteen saattamisesta. Keski-Suomen taidetoimikunnan lisäksi esityksen allekirjoittajina on 13 toimijaa, jotka työllistivät viime vuonna täysiaikaisesti 30 ihmistä ja osa-aikaisesti yli tuplasti enemmän.

Toiveissa on rakentaa tehdashalliin muun muassa 150-300-paikkainen esittävän taiteen näyttämö, 100-paikkainen elokuvateatteri, harjoitustiloja, toimistoja sekä kahvilaravintola.

Esimerkiksi harrastajateattereille omat harjoitus- ja esiintymistilat avaisivat aivan uusia mahdollisuuksia pitkäjänteisempään toimintaan.

ENTISTÄ vahvempi yhteistyö oli yleinen toive, kun kulttuurin kuluttajat ja toimijat kokoontuivat Keski-Suomen päivänä Tanssisali Lutakkoon pohtimaan keskisuomalaisen kulttuurin identiteettiä.

Vaikka yhteistyö on kiinni enemmän tahdosta kuin seinistä, yhteinen talo helpottaisi monella tapaa eri alojen tekijöiden vuorovaikutusta.

Parhaimmillaan uudesta Kankaasta voisi kasvaa erilaisten taiteenlajien sulatusuuni, jossa kukoistaisivat sekä poikkitaiteelliset kokeilut että harrastajien ja ammattilaisten yhteiset produktiot.

Paperitehdas olisi kulttuuritilan nimenä yhtä lailla oivasti kaupungin historiaa säilyttävä kuin Veturitalli keskustassa. Jo nimissä on samaa vetovoimaa kuin vaikkapa helsinkiläisten Kulttuuritehdas Korjaamossa tai tamperelaisten kulttuuritalo Telakassa.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen varapäätoimittaja.