Kekkosen aika ja talvisota

Talvisodan historia on esillä ja tapahtumiin tulee uusia näkökulmia.

Keskustelussa on sitäkin sävyä, että nyt talvisodasta voidaan ensimmäisen kerran "oikeasti" puhua.

Toimittaja Timo Harakka väitti äskettäin Suur-Jyväskylän Lehdessä, että suomalaisten suhde talvi- ja jatkosotaan on ollut "äärimmäinen": "Kekkosen kaudella sotia ei voinut muistella leimautumatta neuvostovastaiseksi."

Ei se näin ole. Vain pienen vähemmistön - lähinnä äärioikeistolaisten ja äärivasemmistolaisten suhtautuminen on ollut ja voi olla vieläkin "äärimmäistä".

Enemmistö suomalaisista suhtautuu sotien historiaan asiallisen realistisesti eli suunnilleen siihen tapaan kuin Nobel-kirjailija Frans Emil Sillanpää kuvailee isänmaallisuutta: "Me tiedämme mitä on isänmaa ja sen rakastaminen, maanpuolustustahto ja niin edespäin, mutta me emme kanna tuota tietoa minään hermotautisena rasituksena, se löytyy meistä, kun tarvitaan."

VÄITETÄÄN, että "suomettuneena" Urho Kekkosen aikana piti paljosta vaieta. Talvisotakin on leimattu asiaksi, jota ei saanut kunnolla edes muistella.

Tällainen käsitys on kuitenkin täysin virheellinen. Todisteeksi sopivat Keskisuomalaisen talvisotaa käsitelleet jutut vuosilta 1969 ja 1979.

Lehti julkaisi 30.11.1969 talvisodasta pääkirjoituksen lisäksi päätoimittajan pakinan sekä sodan kokeneiden haastatteluja kolmatta sivua.

Pääkirjoituksessa korostettiin, että talvisotaan liittyy paljon sellaista, josta voitiin olla ylpeitä 30 vuotta myöhemmin. Päätoimittaja M.E. Juusela jatkoi pakinassaan samassa hengessä. Toimittaja Lauri Kulmalan kuvaus vangiksi jäämisestään Terijoella oli varmaankin yksi luetuimmista jutuista. Terttu Pajunen-Kivekkään kertomus evakkomatkasta on myös vaikuttava ajan kuvaus.

Talvisotaa muisteltiin 40 vuotta sitten laveasti. Kukaan ei voi kuitenkaan väittää, että Juuselan johtama Keskisuomalainen olisi vuonna 1969 leimautunut Kekkos-vastaiseksi lehdeksi.

ERKKI LAATIKAISEN linjoittama Keskisuomalainen oli 1970-luvun jälkipuoliskolla vankasti Paasikiven-Kekkosen -linjalla. Suomen ulkopolitiikan peruskysymyksenä korostettiin hyviä ja luottamuksellisia suhteita itänaapuriin.

Mutta ei se ollut este talvisodan alkamisen 40-vuotispäivän näyttävälle huomioimiselle. Pääkirjoituksessa tiivistettiin lehden kanta seuraavasti: "Talvisodan historia on kunniakas ja tahraton. Myös yhteiskunnan on yhä muistettava heitä, jota antoivat tässä isänmaalle kohtalon vaiheessa raskaan uhrin."

Lisäksi julkaistiin professori Mauno Jokipiin laaja artikkeli ja pari päivää myöhemmin muisteltiin viikonvaihdesivulla talvisotaa aukeaman verran.

VALITETTAVASTI suhtautumisessa Kekkosen aikaan esiintyy vielä paljon "hermotautista rasitusta". Olisi kohtuullista muistella sitäkin historian vaihetta ennakkoluulottomammin ja avarammin.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.