Kenelle kellot soivat?

Hallitus on lyhyehkössä ajassa saanut ajettua Suomea alas. Puolustusta on heikennetty. Puolustusmenoja karsitaan yli 800 miljoonalla vuoteen 2015 mennessä ja jalkaväkimiinat poistetaan. Keski-Suomea koskeva uhka on Keuruun Pioneerirykmentin lakkauttaminen. Kun työttömyys on muutenkin kasvussa alueella, 50 miljoonan euron vuotuinen tulomenetys ja yli 300 työpaikan häviäminen ovat pahoja takaiskuja tässä tilanteessa.

Ihmettelen tätä hallituksen puolustuksen alasajon vimmaa. Ikään kuin Suomea ei enää uhkaisi mikään. Jos seuraa maailman tapahtumia, niin vääjäämättä pitäisi päästä siihen lopputulokseen, että epävarmuus vaan lisääntyy. On edesvastuutonta väittää, ettei Suomea uhkaa tulevaisuudessa mikään. Suuret poliittiset muutokset voivat tapahtua nopeasti. Onko takana halu luovuttaa maa ihan ilman taistelua vai johdattaa Suomi Natoon?

Muutenkin oppositiosta hallituksen toimia seuratessa tulee usein pohdittua, että mikä motivoi sen toimia. Tuntuu, ettei ainakaan omien kansalaisten etu. Talousunionin tiivistämiseen tähtäävää valtiosopimusta käsiteltiin tällä viikolla talousvaliokunnassa ja suuressa valiokunnassa. Sopimuksessa luovutetaan budjettipäätösvaltaa komissiolle ja annetaan sille myös oikeudet valvontaan ja sanktioihin. Kehitetään siis rakennetta myöhemmille toimintavallan siirroille jäsenmailta unionille. Koska Suomen harjoittama talouspolitiikka on vastuullista, emme tarvitse EU:ta tai komissiota lisäämään valvontaamme. Nyt päätösvaltaa luovutettaisiin Brysseliin ja Suomea vietäisiin liittovaltioon uhrauksista välittämättä. Ei ole hyväksyttävää, että Suomen budjettivallan kaventamisesta voitaisiin päättää eduskunnassa yksinkertaisella enemmistöllä. On myös merkillistä, että näin suurenluokan valtiosopimus täytyy käsitellä kiireellä ja kesken istuntotauon. Valiokunnilla ei ole ollut riittävästi aikaa perehtyä asiaan. Vaikuttaa siltä, että tahallisesti luodaan kiire, jotta osa kansanedustajista ei edes ymmärtäisi mistä loppujen lopuksi on kysymys. Samaa strategiaa käytettiin, kun käsiteltiin ERVV:tä. Mielestäni nyt täytyy pyrkiä säästämään miljardeja veronmaksajien rahoja ja säilyttää nykyisenkaltainen budjettivalta Suomessa.

 

Kun peräänkuulutan läpinäkyvyyttä, niin ihmettelen valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston esitystä, että pankkiirien henkilökohtaisten osakekauppojen julkisuudesta luovutaan. Samalla piiloon jäisivät arvopaperipörssin ja arvopaperikeskuksen sisäpiirin osakeomistukset ja kaupat. OP-Pohjolan pankkiirit saavat tulospalkkaa osinkoina omiin holding-yhtiöihinsä ja käyvät yhä lyhyttä osakekauppaa ja rikkovat omia eettisiä ohjeitaan. Soivatko kenenkään hälytyskellot?

Jos eivät soi, niin siitä voi kiittää valtamediaa, joka on niin ovelasti valjastettu hallituksen puhallusten äänitorveksi ja aivopesumekanismi toimii. Jos on vielä nielaissut syötin Yle-veron mainiosta ”tasa-arvoisuudesta”, voi vaan ihmetellä omaa hölmöyttään, koska on valmis jopa maksamaan manipuloinnistaan.

Kun nyt päästiin hölmöily aiheeseen, niin jatketaan vähän vielä. Ennen joulutaukoa pidettiin eduskunnassa varsinainen show käsittelemällä talousarvioaloitteita. Niitä tehtailtiin ensin vauhdilla, jotta edustaja näyttäisi tekevän jotakin todella hyödyllistä maakuntansa eteen. Samaan aikaan varsin hyvin tiedetään, että harva näistä aloitteista menee läpi. Ehkä tämäkin totuus kansan olisi hyvä tietää. Melkoisen turhaa touhua, mutta näyttää hyvältä. Sitten talousarvioaloitteista pidettiin maratooniäänestys. Yhtä hyvin olisi voinut maata tuon ajan torkkupeittonsa alla. Hyöty on saman luokan valtiomiestoimintaa.

 

On surullista, että oppositiolle jää Suomessa kritisoijan rooli ja se pystyy ainoastaan tarkastelemaan ja valvomaan hallituksen tekemää politiikkaa. Todellisiin ohjelmalinjauksiin sillä ei juuri ole mahdollisuuksia vaikuttaa. Oppositioasema on usein erittäin turhauttavaa. Erityisesti nyt, kun aiempi hallituspuolueiden ideologien jako on tyystin kadonnut ja meillä on erittäin ”tekninen” hallitus. Sen takia voidaan perustellusti väittää, että jotkut hallituspuolueet ovat todella itsetuhoisella tiellä.

 

Kirjoittaja on Perussuomalaisten kansanedustaja Keski-Suomesta.

teuvo.hakkarainen@eduskunta.fi