Kenelle ydinneuvottelujen tulos kelpaa?

Kuuden suurvallan ja Iranin ydinohjelmaa käsittäneet rajoitusneuvottelut ehtivät aikarajojen ylityksistä huolimatta jatkua koko kevään ja kesän. Matkan varrella ilmenneet erimielisyydet olivat välillä jo kaataa neuvottelut. Mutta halu ja tarve pelastaa tuskalla käynnistyneet neuvottelut voittivat lopulta.

Kenelle neuvottelutulos kelpaa ja onko huono tulos parempi kuin ei tulosta lainkaan?

Huonoksi ja historiallisen kohtalokkaaksi sitä ovat odotetusti ehtineet kuvata Iranin ydinaseuhan varjossa elävät Israel ja Saudi-Arabia, Yhdysvaltain liittolaiset. Iran on toistuvasti sanallisesti uhannut Israelin olemassaoloa. Lisäksi Iran rahoittaa ja aseistaa Israelin rajoilla toimivia terroristijoukkoja. Lähi-idän sunnivaltioista merkittävimpänä sekä maapallon suurimpana öljyntuottajana Saudi-Arabian ilmaisemalla huolella voi olla kauaskantoiset seuraukset.

Shiialaisen Iranin uhan torjumiseksi Lähi-idässä saattaa syntyä liittosuhteita Israelin ja joidenkin sunnivaltioiden kesken. Ei ollut sattuma, että pääministeri Benjamin Netanjahu ja Saudi-Arabian edustaja maalailivat eilen synkkiä näkymiä sopimuksesta.

Iran ehti 1980-luvulta lähtien harhauttaa kansainvälisiä tarkastajia jatkamalla salaista ydin-ohjelmaansa. Miksi Irania tulisi nyt uskoa? Vai olivatko neuvottelujen kuusi suurvaltaa sinisilmäisiä ja Iran liian kova neuvottelija?

Neuvottelutulokseen pääseminen näytti olleen Yhdysvaltojen presidentti Barack Obamalle lähes pakkomielle, sillä monet hänen Nobelin rauhanpalkintoon 2009 johtaneet lupaukset ovat jääneet lunastamatta.

Monet liittolaiset ovat jo ehtineet pettyä Obaman vetäytyvään ulkopolitiikkaan, mistä on seurannut muun muassa Lähi-idässä vallitseva kaoottinen ja lähes hallitsematon tila. Sovinto Kuuban kanssa ei ole kansainvälisesti kovin merkittävä mutta Iranin ydinohjelman kuriin saattamisesta voi tulla sulkia hattuun.

Taitavasti luovineen Iranin vastapuolta ajoi sopimukseen talouspakotteista vapautuvat miljardit sekä näköpiirissä olevat kauppasopimukset. Siinä tilanteessa varojen pelätty ohjautuminen Lähi-idän vakautta horjuttaville terroristijärjestöille ei painanut paljoakaan.

Sopimuksen jälkeisen tilan pelätään lisäävän jännitteitä Lähi-idässä, ja Iranin tekemiset ovat suurennuslasin alla. Siinä tilanteessa alueen valtiot kiihdyttävät asehankintojaan ja uhoavat puolustautuvansa.

Netanjahu julisti eilen jatkavansa Israelin puolustamista kaikissa tilanteissa. Ilmaan heitettynä se kuulosti uhkailulta. Jääkö Obamalta rauhanpalkinto sittenkin lunastamatta?

Kirjoittaja on Lähi-idässä vuosina 1981–2002 työskennellyt vapaa toimittaja, joka asuu nyt Suomessa.