Kenestä maakuntajohtaja?

Maakuntajohtaja Anita Mikkosen seuraajahaku alkoi maanantaina, kun maakuntahallitus laittoi viran hakuun. Mikkonen jää eläkkeellä ensi vappuna.

Filosofian tohtori Mikkonen valittiin maakuntajohtajaksi kiemuraisten kabinettipolitiikan vaiheiden jälkeen vuonna 2002. Juokseva ja hiihtävä Mikkonen on totuttu näkemään aktiivisena tilaisuuksiin osallistujana puolisonsa professori Pekka Neittaanmäen kanssa. Neittaanmäki on idealinko, joka yliopistolla ja yliopistomaailman ulkopuolella katsoo maailmaa tuorein silmin.

Maakuntajohtajan paikka on poliittisessa jakojärjestelmässä rankattu keskustan mandaatiksi. On mielenkiintoista nähdä, nouseeko politiikka suureksi asiaksi Mikkosen seuraajan valinnassa. Keskustan piirissä on ajatuksia molempiin suuntiin. Osa taustavaikuttajista ajattelee, että mandaatista on pidettävä kiinni.

Sosiaalidemokraateissa ja kokoomuksessa paikka tunnustetaan keskustalle kuuluvaksi. Mutta moni puhuu sen puolesta, että tulevalla johtajalla voi olla millainen poliittinen tausta tahansa.

Jyväskylän kaupunginjohtajan valinta vaikuttaa myös maakuntajohtajan valintaan. Kokoomuslaisen Markku Anderssonin seuraajaksi valittiin sosiaalidemokraattien Timo Koivisto. Koiviston valinta varmistui keskustalaisten äänin. Porvaripuolueet eivät löytäneet yhteistä linjaa. Suuri osa valtuutetuista koki äänestäneensä parasta kandidaattia, vaikka yllättävän puoluerajojen mukaan äänestys tapahtuikin.

On mielenkiintoista nähdä, löytyykö maakuntajohtajan valinnassa sosiaalidemokraateista tukea keskustalle. Eli jäivätkö sosiaalidemokraatit Koiviston valinnasta velkaa keskustalle?

Todennäköisesti tuleva maakuntajohtaja valintaan ensisijassa kyvykkyyden perusteella.

Maakuntajohtajan hakuaika on sydänkesällä päättyen 7. elokuuta. Suuret puolueet etsivät omaan väriinsä sopivia kandidaatteja tehtävään. Varsinainen valinta tehdään maakuntavaltuustossa marraskuun puolivälissä.

Maakuntajohtaja asema on tällä hetkellä epäselvä. Maakuntaliittojen rooli on heikentynyt, kun Jyväskylän kaltaiset suuret kaupungit dominoivat päätöksentekoa. Jos tuleva hallitus kuitenkin päätyy jonkinlaiseen maakunnalliseen ratkaisuun sote-mallissa, maakuntajohtajat voivat kokea renessanssin.

Jos maakunnille tulee verotusoikeus ja suora vaali, maakuntavaltuutetut ja maakuntajohtaja saattavat kohota lähes entisten maaherrojen loistoon – ja ohi kaupunginjohtajien.

Jyväskylän lukiot eivät esittäneet kummallisia lukuja tämän kevään ylioppilaskirjoituksissa. Jyväskylän Normaalikoulun lukio oli parhaimmuuslistalla 57., Muuramen lukio 60., Keuruun lukio 85. ja Karstulan lukio sijalla 92.

Lukiokoulutusta järjestävän koulutuskuntayhtymän johtajan Vesa Saarikosken onnistumista mitataan juuri näillä lukiomittauksilla. Tuleeko esimerkiksi Jyväskylän jättilukioista hyviä oppimistuloksia? Jyväskylän pitäisi olla Suomen Ateena eikä kevään lukujen ynnä muuta -sarjassa.

On panostettava kouluun ja opettajiin eikä vain säästettävä. Hyvä koulu on lasten ja nuorten tulevaisuuden tekemistä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.