Kenttäväen vallan aikaa

Suomen keskustan, aikaisemmin Maalaisliiton puoluekokoukset ovat olleet ainakin 1940-luvulta lähtien todellista järjestöväen, puolueen kentän vallan juhlaa.

Viljami Kallikoski syrjäytettiin V. J. Sukselaisella kesäkuussa 1945, koska – Urho Kekkosen mukaan – ”muuten meille soivat kuolinkellot”.

Vuonna 1964 Johannes Virolainen voitti Kouvolassa äärimmäisen niukasti Sukselaisen ja Paavo Väyrynen Virolaisen Turussa vuonna 1980.

Sekin aika ja ihme tuli, että keskustan puheenjohtajille tuli lähes tavaksi luopua vallasta vapaaehtoisesti. Niin teki ensimmäisenä Väyrynen, joskin hän on katunut. Esko Aho valittiin Väyrysen seuraajaksi Porissa 1991.

Ahokin luopui vapaaehtoisesti ja puheenjohtajaksi valittiin Hämeenlinnassa 2002 Anneli Jäätteenmäki.

Jäätteenmäki luopui tunnetuista syistä jo vuonna 2003, jolloin seuraajaksi valittiin Matti Vanhanen ylimääräisessä puoluekokouksessa Helsingissä.

Vanhanen jatkoi vapaaehtoisesti luopumisen tapaa, ja kesäkuussa 2010 Lahdessa puheenjohtajaksi valittiin Mari Kiviniemi.

Puoluekokouksissa on kuulunut aina se paljon puhuttu kentän ääni. Valinnat ovat vain harvoin noudatelleet puoluejohdon ja eduskuntaryhmän toivomuksia.

Kentän edustajat ottavat vallan puoluekokouksen ajaksi. Dramaattisin esimerkki siitä on Kuopion puoluekokous marraskuussa 1981, kun presidenttiehdokkaaksi valittiin eduskuntaryhmän, puoluehallituksen ja valtuuskunnan enemmistön kannan vastaisesti Virolainen.

 

Keski-Suomen poliitikkoja on puoluekokouksen tärkeimmissä mittelöissä ollut mukana vain kaksi kertaa. Kesäkuussa Rovaniemellä nähdään kolmas kerta.

Vihtori Vesterinen Laukaasta oli vuonna 1945 Kekkosen ehdokas puheenjohtajaksi, mutta Perttulan isäntä kieltäytyi. Sen sijaan Juho Niukkasen esittämä Taavi Vilhula Multialta ei kieltäytynyt ja hävisi Sukselaiselle.

Seuraavan kerran keskisuomalainen poliitikko pyrki keskustan puheenjohtajaksi ja käytännössä myös pääministeriksi kesäkuussa 2010. Mauri Pekkarinen ylsi hyväksi kakkoseksi ja siltä pohjalta on hyvä tehdä uusi yritys.

 

Keskustan perinteiden mukaisesti Rovaniemellä on valta taas kenttäväen edustajilla. Kansanedustajien ja muun puolue-eliitin on turha mennä neuvomaan puoluekokousväkeä. Useimmat ilmoittavatkin diplomaattisesti luottavansa puoluekokousedustajiin.

Tilanne on puolueen jäsenkunnan vallan osalta myös uusi. Kaksi vuotta sitten uusittujen sääntöjen mukaan puheenjohtajasta voidaan järjestää neuvoa-antava jäsenäänestys. Siitä päättää puoluehallitus. Asia on perjantaina pidettävän kokouksen esityslistalla.

Keskustan Keski-Suomen piirijärjestö on asettunut monille yllätykseksi vastustamaan jäsenäänestystä. Vahvimmin äänestyksen kannalla on Peräpohjan piirijärjestö.

Väyrysen ja hänen tukijoidensa tiedetään kannattavan jäsenäänestystä. Kenttää ahkerasti kiertävällä Väyrysellä on siis tuntuma siitä, että hänellä on jäsenkunnassa vahva kannatus.

Jäsenäänestyksen torjuminen tässä tilanteessa ja näissä ehdokasasetelmissa nostaisi vastalauseiden ja suuttumuksen ryöpyn suuressa osassa keskustan kenttää.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.