Keskiössä kuntien tulevaisuus

Kuntavaalikuviot selkiintyvät. Kysymys on yhtäältä siitä, millaisten arvojen ja ihanteiden pohjalta kuntia kehitetään. Toisaalta kysymys on koko nykykäsitteisten kuntien tulevaisuudesta.

Hallituksen suurkuntahanke tekee vaaliasetelmista erityisen niin suurissa kuin pienemmissäkin kunnissa. Se uhkaa viedä paikallistuntemustakin vaativien palveluiden järjestämisen kauas palveluiden tarvitsijoista. Samalla tällainen puuha on yleensä kallista myös veronmaksajille.

Kysymys kuuluukin, miksi kuntien päättäjien ei anneta hakea itse, kunnallisen itsehallinnon perustuslailliseen oikeuteensa nojaten, entistä tehokkaampia palvelurakenteita. Se voisi joskus tarkoittaa kuntaliitostakin. Useimmiten se tarkoittaisi kuntien yhteistyön lisäämistä tehtävissä, joissa sellainen on luontevinta.

Ylipäänsä kuntalaisille parhaiden ja veronmaksajille edullisimpien ratkaisujen pitäisi aina olla kuntaratkaisujen keskeinen perusta.

Euroopan ylivoimaisesti suurimpien kuntien puuhailu uhkaa panna lopullisesti sekaisin talouden ja hallinnon myös monessa suuremmassa kunnassa. Jyväskylä on oiva esimerkki tästä.

Vielä vuosia kaupunki tulee olemaan valtavissa taloudellisissa ongelmissa saadakseen jo tehdyn kuntaliitoksen toimet järjestykseen. 9–11 kuntaa lisää Jyväskylän kylkeen, niin kuin ministeriön papereissa seisoo, tai vaikka muutamakin, panisi asiamme asiat pitkäksi aikaa aivan sekaisin.

Sopii kaiken lisäksi kysyä, mitä esimerkiksi Jyväskylän tapauksessa suurkuntaratkaisun perään haikailevat ajattelevat. Sitäkö, että ympärillä olevat kunnat ja kuntalaiset tulisivat maksamaan kuntaliitoksissa jyväskyläläisten laskuja vai sitä, että Jyväskylä ilmoittautuisi liittyjien laskujen maksajaksi?

Ministeri Henna Virkkusen (kok.) johdolla itsenäiselle kunnalle asetetut tunnusmerkit ovat käsittämättömät. Niiden mukaan esimerkiksi Viitasaari tai Joutsa eivät selviäisi yksin mitä tyypillisimmistä lähipalveluista, sellaisista, joihin tarvitaan paikallistuntemusta.

Käsitykseen, että esimerkiksi joutsalaisten lasten päivähoidon tai peruskoulun järjestäminen onnistuisi pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) sanoja käyttääkseni ”turvallisemmin” suuresta yksiköstä, esimerkiksi Suur-Jyväskylästä käsin tehtävin päätöksin, ei taida uskoa juuri kukaan.

Kysyä sopii myös esimerkiksi pihtiputaalaisilta kokoomuslaisilta, uskovatko he, että heidän lastensa peruskoulu- tai päivähoitoasiat, kunnallistekniikan tai vapaa-ajanpalvelut hoituisivat Suur-Äänekoskelta käsin paremmin kuin paikanpäältä Pihtiputaalta.

Vastaavasti voidaan kysyä, selviäisikö vaikkapa Joutsa yksin erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhoidoista. No ei selviä. Mutta miksi pitäisi? Tänäänkin Joutsa hankkii nämä suurta väestöpohjaa vaativat palvelut yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Nyt siis tällainen yhteistyö pitäisi kokoomusjohtoisen ajattelun mukaan rikkoa.

Minusta olisi korkein aika tunnustaa, että kunnilla on erilaisia tehtäviä. Aivan ylivoimaisen valtaosan näistä palveluista, kaikki paikallistuntemusta tarvitsevat lähipalvelut, aika pienikin kunta voi hoitaa itse, jos se yhdyskuntarakenteellisesti on kymmenien kilometrien päässä suuremmasta.

Tällaiselle kunnalle pitää suoda elämän oikeutus jo siksikin, että juuri nämä lähipalvelut tällaiset kunnat tuottavat erittäin usein suuria kuntia tehokkaammin.

Vastaavasti suurta väestöpohjaa vaativat tehtävät pitää meillä, niin kuin jokaisessa muussakin Euroopan maassa, hoitaa yhtä kuntaa suuremmalla yhteistyörakenteella. Suomen tapauksessa mieluusti maakuntatasolla.

Tällaisia tehtäviä ovat erityisesti erikoissairaanhoito, perusterveydenhoito ja ammatillinen koulutus. Tällä ajattelutavalla me voimme kenties pitää maakunnassa oman erikoissairaanhoidon ja edistää näiltä osin maakunnan koossa pysymistä.

Muutenkin Kataisen hallituksen keskittämispolitiikka puree Keski-Suomea tänään terävin hampain.

Pari varuskuntaamme lakkautetaan, valtion työpaikkojen maakuntaan siirtäminen on jäädytetty, Keski- Suomen koulutuksen voimavaroja leikataan, poliisihallinto aiotaan viedä Tampereelle, vaativin erikoissairaanhoito joko Tampereelle tai Kuopioon, eikä ainuttakaan valtakunnallista tie- tai rautatiehanketta luvata koko vaalikauden aikana maakuntaan.

Sanonpa sen: kyllä maakuntaa ja sen asukkaita on uskallettava puolustaa!

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.