Keski-Suomen kokoomus ennen ja nyt

Kansallinen kokoomus on ollut aina Keski-Suomessa matemaattisesti pieni tekijä. Se on kilvoitellut toisesta kansanedustajapaikasta tai sen säilyttämisestä.

Ensimmäisen kerran kokoomus sai kaksi kansanedustajaa vuonna 1970, jolloin Matti Jaatinen (1928-2005) meni läpi ja Pentti Sillantaus (1923-1998) uusi valtakirjansa. Vuoden 1972 hajotusvaaleissa Sillantaus putosi, mutta paluu onnistui vuoden 1975 vaaleissa.

Tämän alkuhapuilun jälkeen kokoomuksella olikin Keski-Suomesta kaksi kansanedustajaa vuoteen 1991 saakka, jonka jälkeen äänet ovat riittäneet vain yhteen.

Ensi vuoden eduskuntavaaleissa kokoomuksen toinen paikka on todennäköinen - muidenkin kuin kokoomuslaisten mielestä lähes varma.

Henna Virkkusen nousua ministeriksi on selitetty sillä, että puoluejohto haluaa tukea häntä Keski-Suomen veturina toisen kansanedustajapaikan varmistamiseksi.

VAIKKA kokoomus on Keski-Suomessa matemaattisesti pieni, ovat monet maakunnan kokoomuspolitiikot olleet valtakunnallisesti merkittävissä asemissa.

Ensimmäisenä on mainittava vuosien 1945-1962 saarijärveläinen kansanedustaja Päiviö Hetemäki (1913-1980), jonka vaikutusvalta oli monin verroin suurempi kuin hänen tehtäviensä summa.

Seuraavassa sarjassa ovat eduskuntaryhmää pitkään johtanut Pentti Sillantaus ja Kymen läänin maaherran virkaan päättynyt Matti Jaatinen. Helena Pesola ennätti sosiaaliministeriksi ennen kuin siirtyi Kelan johtajaksi. Henna Virkkunen on jo ministeri, vaikka ura politiikassa on vasta alussa.

Kun näköpiirissä on lisäpaikka seuraavissa eduskuntavaaleissa, syntyy ehdokasasettelussa tavallista enemmän vipinää. Merkillepantavaa on, että ennakkotietojen mukaan Jyväskylän kaupungista asetetaan seitsemän ehdokasta. Yksi heistä on opettaja Mari Kyllönen, joka saa kunnian johtaa puhetta Jyväskylässä tänään alkavassa kokoomuksen puoluekokouksessa. Se merkitsee tärkeää julkisuutta oman ilmoituksensa mukaan "täysillä" eduskuntaan pyrkivälle 34-vuotiaalle opettajalle.

KOKOOMUKSEN puoluekokouksen puheenjohtajan tehtävä ei ole vaikea. Virkkunen valitaan varapuheenjohtajaksi eikä keskisuomalaisilla henkilövalinnoissa muuta paimennettavaa olekaan.

Puoluekokousaloitteita on kaikkiaan 198, joten niiden käsittely vie aikansa.

Joensuun Opiskelevat Porvarit esittävät Suomen muuttamista perustuslailliseksi monarkiaksi.

Puoluehallitus perustelee laajasti aloitteen hylkäämisesitystä. Selostus on hyvää Suomen historian kertausta. Hessenin prinssi Friedrich Karl valittiin vuonna 1918 Suomen kuninkaaksi kokoomuksen edeltäjän, Vanhasuomalaisen puolueen keskeisellä myötävaikutuksella. Hänestä piti tulla Suomen kuningas Väinö I. Tämä kaikki selostetaan puoluekokousasiakirjoissa.

Valovoimaisimman keskisuomalaisen kokoomuspoliitikon, opetusministeri Henna Virkkusen poika on muuten nimeltään Väinö.

Jos on poika äitiinsä tullut, niin pitkälle pääsee!

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.