Keski-Suomen lentoliikenteen kohtalonsyksy

Lentomatkustajien määrä Jyväskylä-Helsinki välillä on laskenut sellaiselle kipurajalle, että ellei käännettä syksyn aikana tapahdu, lentoyhtiöt joutuvat harkitsemaan vuorojen vähentämistä. Silloin olisimme synkässä tilanteessa - syöksykierteessä, josta nouseminen olisi entistä vaikeampaa.

Keski-Suomi on riippuvainen viennistä, siksi nopeat ja sujuvat lentoyhteydet maailmalle ovat elinkeinoelämällemme elintärkeät. Jyväskylän etäisyys Helsinki-Vantaan lentokentästä asettaa lentoliikenteelle erityisen haasteen. Olemme ikään kuin 150 kilometriä liian lähellä päälentokenttäämme ja siksi helposti valinta kohdistuu oman auton tai junan käyttöön.

Jyväskylästä lennetään tiistaista torstaihin yhdeksän päivittäistä vuoroa, ja maanantaisin ja perjantaisin kahdeksan vuoroa. Vuoroja tarvitaan paljon sujuvien jatkoyhteyksien vuoksi, sillä keskisuomalainen matkustaja ei suostu odottelemaan jatkolentoa kolmea tuntia, kun esimerkiksi Kemistä matkustavalle ei ole olemassa muita vaihtoehtoja.

MIELIKUVA SIITÄ, että ajetaan omalla autolla ja säästetään, ei pidä yksiselitteisesti paikkaansa. Yksisuuntainen lentolippu Helsinkiin maksaa halvimmillaan alle neljäkymmentä euroa ja edestakaisenkin lipun voi ostaa reilusti alle kahdensadan euron. Helsinkiin omalla autolla ajettaessa pelkät kilometrikorvaukset ovat jo 243 euroa.

Yleinen käsitys on, että lentäminen saastuttaa ja tuhoaa ympäristömme. Lopettamalla pelkästään lentäminen emme valitettavasti kuitenkaan pelasta maapalloamme. Lentoliikenteen osuus koko maailman hiilidioksidipäästöistä on 2 prosenttia ja Euroopan tasolla vain 1,5 prosenttia.

Lentokoneiden polttoaineen kulutus on vähentynyt viimeisten 40 vuoden aikana 70 prosenttia ja viimeisen 10 vuoden aikana 20 prosenttia. Samanaikaisesti melutaso on pudonnut olennaisesti, esimerkiksi viimeisen 10 vuoden aikana 50 prosenttia. Meluhaittoja syntyykin enää vain lentokentän läheisyydessä.

EERO HEINÄLUOMA esitti pari viikkoa sitten, että tarvitsemme "saastuttavia" lentoyhteyksiä korvaamaan luotijunayhteyden Helsinki-Oulu välille. Mitähän tuon luotiradan rakentaminen maksaisi valtiolle? Ottiko hän silloin huomioon, että nostettaessa junan nopeus 190 kilometristä 350 kilometriin tunnissa polttoaineen tarve nelinkertaistuu.

Voimme myös pohtia sitä, että onko sähköjuna täysin saasteeton, kun Euroopan tasolla reilusti yli puolet sähköstä tuotetaan vieläkin fossiilisilla polttoaineilla! Lentoliikenteeltä ja lentomatkustajilta perittävillä maksuilla pidetään yllä koko lentoliikenteen infra, kun sen sijaan edellä mainitun luotijunaradan maksaisi Suomen valtio.

Talouslama on vaikuttanut lentomatkustajien määrään. Nyt kun elpymistä alkaa näkyä, niin on aika miettiä, säästämmekö tulevaisuutemme kannalta oikeissa asioissa? Jyväskylän lentomatkustajien määrä ei voi enää laskea, jotta voimme säilyttää lentovuorojemme määrän.

Finnavia tarjoaa omalta osaltaan ilmaisen pysäköinnin syyskuun aikana Tikkakosken kentällä, ja on valmis jatkamaan tarjoustaan eteenpäin, mikäli sillä lisätään matkustajien määrää. Myös lentokenttäkuljetuksia pyritään kehittämään.

Joten eiköhän tarkisteta yritystemme matkustusohjeita ja omaa käyttäytymistämme ja pelastetaan yhdessä Keski-Suomen lentoliikenne.

Kirjoittaja on Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja.