Keski-Suomi ennen sotea - ja sen jälkeen

Tulin 30 vuotta sitten, vastavalmistuneena kirurgina valituksi Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin konsultoivaksi kirurgiksi. Sairaanhoitopiiri oli vuonna 1987 perustanut kahdeksan erikoislääkärin virkaa tukemaan terveyskeskusten toimintaa.

Tämä oli niin poikkeuksellista, että Suomen Lääkäriliitto laittoi virat hakusaartoon. Lääkäriliiton mielestä terveyskeskusten lääkäripalvelut tulee säilyttää yleislääkäritasoisina.

Kaksi vuosittaista konsultaatiokäyntiä erikoisalaa kohden oli Lääkäriliiton mielestä riittävä määrä. Lääkäriliiton vastustus pani silloisen johtajaylilääkäri Tapio Tervon ja sairaanhoitopiirin johdon miettimään korvaavia ratkaisuja. Virat perustettiin sairaalavirkoina, mutta viranhaltijoille annettiin mahdollisuus tehdä yhteistyötä alueen terveyskeskusten kanssa.

Tuolloin K eski-Suomessa käytettiin muusta maasta poikkeavasti erikoissairaanhoitoon vähemmän rahaa kuin perusterveydenhoitoon, mutta yhteistyö oli laajaa. Alueellisissa koulutuksissa ratkottiin yhteisiä ongelmia. Tämä loi pohjaa tuleville integraatioratkaisuille.

Sairaanhoitopiirin vastuulle siirtyi toiminta toisensa jälkeen: alueellinen laboratoriotoiminta, röntgentutkimukset, apteekki ja lääkehankinnat sekä it-ohjelmistot. Iso vääntö käytiin päivystystoiminnan järjestämisestä.

2000-luvun valtakunnallinen ongelma oli terveyskeskusten päivystysten krooninen lääkäripula, jota vuokrafirmat hyödynsivät. Keski-Suomessa päädyttiin jo 15 vuotta sitten yhteispäivystykseen, joka oli menestys heti aloittaessaan. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon päivystysten yhteistyö ja hyvät työskentelyolosuhteet ovat tuottaneet etua sekä potilaille että lääkäreille.

Keski-Suomessa on siis osattu ratkoa monia sote-uudistuksen tavoitteita etupainotteisesti.

Mutta miltä Keski-Suomi näyttää sote-uudistuksen jälkeen, kun sosiaalitoimi integroituu samaan kokonaisuuteen? Voisimmeko taas hämmästyttää valtakuntaa ja sen päättäjiä omaehtoisella innovatiivisuudella?

Keski-Suomeen on syntynyt hyvinvoinnin osaajien verkosto KeHO (www.kehofinland.fi), se yhdistää terveydenhuollon, sosiaalipalvelujen, koulutus- ja tutkimuslaitosten, kolmannen sektorin ja liikuntajärjestöjen terveyden ja hyvinvoinnin tutkijat ja asiantuntijat moniammatilliseksi verkostoksi. KeHo-verkosto esittäytyy Jyväskylän yliopiston Tutkijoiden yö -tapahtumassa 28.9.

Keski-Suomen keskussairaala on tunnustettu yliopistosairaalatasoiseksi hoidon ja tutkimuksen alalla. JAMK koordinoi valtakunnallista kuntoutusalan osaamiskeskittymää.

Jyväskylän yliopisto on profiloitunut terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuksen lisäksi viime vuosina myös ikääntymisen, vanhushoivan, aivotutkimuksen, liikunnan, perhetutkimuksen ja monien muiden sote-uudistuksen kehittämisen kannalta tärkeiden tutkimusalueiden osaamiskeskukseksi.

Keski-Suomen liitto nosti hyvinvointitalouden uuden Maakuntaohjelman (2018–2021) yhdeksi maakunnan kärkihankkeista.

Peruspalveluministeri Annika Saarikko pääsi 7.6. Jyväskylän vierailunsa aikana tutustumaan näihin KeHOn tavoitteisiin toimia valtakunnallisena soten kehittämiskeskuksena. Hän piti Keski-Suomen maakuntaan syntynyttä tutkimus- ja toimintaverkostoa valtakunnallisesti tärkeänä. Tämän vahvistivat myös STM:n ja THL:n korkeimmat virkamiehet Keski-Suomen edustajille 24.8. järjestetyssä neuvottelutilaisuudessa.

Keski-Suomella on oma Biopankki kerättyjen veri- ja kudosnäytteiden hyödyntämiseen. Soten kehittämisen kannalta kudosnäytteitä tärkeämpää olisi kerätä tietoa väestön terveyttä ja hyvinvointia edistävistä tai haittaavista ilmiöistä. ”Hyvinvointiosaamista Suomesta koko maailmalle” on keskisuomalaisten kunnianhimoinen tavoite. Tällaisella osaamisella on markkinoita.

Sote-uudistus jättää terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kuntien vastuulle. Ennakkoluuloton ja innovoiva yhteistyö uuden maakuntaorganisaation, kuntien, asiantuntijoiden ja väestön kesken tuottaisi Keski-Suomesta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunnan.

Miten siinä onnistumme, on meistä itsestämme kiinni.

Kirjoittaja on kirurgian ylilääkäri

ja professori (emeritus) sekä

tutkimusprofessori Jyväskylän yliopistossa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .