Keski-Suomi ja sivistys

Tänään vietetään Keski-Suomen maakuntapäivää. Päivä juontaa juurensa Suomettaressa 18. huhtikuuta 1856 julkaistusta kirjoituksesta.

Suomen kielen ja keskisuomalaisuuden edistäjä Wolmar Schildt ehdotti, että ”maan sydämeen” perustettaisiin maaherran lääni, Keski-Suomi.

Läänin perustamiseen meni lopulta 104 vuotta. Oma lääni aloitti toimintansa vuoden 1960 alussa.

Schildtin sanat synnyttivät kuitenkin maakuntahengen ja ymmärryksen siitä, että Keski-Suomella on itsenäinen identiteetti. Keskisuomalaisen edeltäjä, Keski-Suomi -lehti perustettiin viitisentoista vuotta Schildtin sanojen jälkeen, vuonna 1871. Lehden nimi kuvasi sitä, että alueen ihmiset tunsivat olevansa keskisuomalaisia.

Keskisuomalainen oli suomalaisen sanomalehdistön edelläkävijöitä. Nykyisin ilmestyvistä suurista sanomalehtistä se on vanhin ja myös vanhin suomenkielinen sanomalehti.

Tänään Jyväskylään kokoontuu sanomalehtiväki vuotuiseen kevätkokoukseensa. Sanomalehtien liitto pyrkii edistämään sanomalehtien toimintaedellytyksiä tässä maassa.

Sanomalehdistö on koko historiansa ollut sivistyksen lähde ihmisille. Se on toisaalta luonut kansallishenkeä ja pitänyt ihmiset ajan tasalla maailman menosta.

Tämä sivistäjän rooli sanomalehdistöllä on tulevaisuudessakin.

Myös Keski-Suomella ollut vahva sivistäjän rooli maassamme. Maan ensimmäinen oppikoulu perustettiin lokakuussa 1858 Jyväskylän yläalkeiskoulun nimellä.

Siitäkin aloitteen teki Schildt. Nyt koulu on Jyväskylän lyseo.

Maan ensimmäinen opettajakoulutuslaitos eli seminaari syntyi Jyväskylään 150 vuotta sitten 1863. Sen ensimmäinen johtaja oli Uno Cygnaeus.

Suomen ensimmäinen kunnanlääkärin virka perustettiin 1882 Viitasaarelle. Ja viitasaarelaiset olivat myös ennakkoluulottoman opinhaluisia. 1905 siellä aloitti maan ensimmäinen maaseutuoppikoulu. Viitasaaren kunnialistalle voidaan myös kirjata 1700-luvun humanismimme merkittävin hahmo Henrik Gabriel Porthan. Hänen isänsä oli Viitasaaren kirkkoherra.

Tuoreempaa puolta maakuntamme sivistysroolissa edustavat Alvar Aalto ja Tahko Pihkala.

Aallon perhe muutti Jyväskylään Alvar-pojan ollessa viisivuotias. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta.

Samaisen lyseon kentällä pelattiin syyskuussa 1920 Suomen ensimmäinen pesäpallo-ottelu. Pihtiputaalla syntyneen Tahko Pihkalan laji lähti siitä hiljalleen kukoistukseensa.

Jyväskylän listalla on syytä muistaa myös se, että kesäisten kulttuuritapahtumien perinteen Suomessa aloitti Jyväskylän Kesä 1956. Viisi vuotta aikaisemmin Jyväskylän Suurajot loivat maakunnan tulevan rallimaineen.

Ja tietenkin täytyy muistaa Jyväskylän suurhyppääjä – Matti Nykänen.

Sanomalehtiä luetaan nykyisin enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Keskisuomalaisella on nykyisin 250 000 lukijaa, missä on esimerkiksi kymmenen vuoden takaiseen aikaan verrattuna yli 50 000 lukijan kasvu. Paperisen ja verkkolehden kokonaistavoittavuus eli lukeminen noussee myös tulevaisuudessa.

Hyvää Keski-Suomen ja sanomalehdistön päivää!