Keskipohjalainen mahdollisuus

Suomen keskusta teki kevään eduskuntavaaleissa historiaa. Kannatus oli pienempi kuin kertaakaan aikaisemmin itsenäisyyden ajan eduskuntavaaleissa. Vaalitulos oli toisellakin tavalla ennätyksellinen. Keskustan kannatus putosi vaaleja edeltäneen vuoden aikana enemmän kuin yhdenkään puolueen milloinkaan sinä aikana, kun Suomessa on gallupeja puolueiden kannatuksesta tehty.

Vaalien jälkeen on kyselty, mitä keskustan johto on tehnyt eduskuntavaalien jälkeen.

Soittokierros keskustan kentän vaikuttajille antaa vastauksen, ettei mitään muuta kuin että Paavo Väyrynen on aloittanut presidentinvaalikampanjansa puoluejohdon korkeintaan passiivisella tuella.

Yleisesti pidetään selvänä, että Mari Kiviniemen on mahdoton jatkaa puolueen johdossa, elleivät kannatuslukemat lähikuukausina nouse reilusti yli 15 prosentin.

TOISEN kauden kansanedustaja, varapuheenjohtaja Tuomo Puumala Keski-Pohjanmaalta ilmoitti (MTV3) harkitsevansa Kiviniemen haastamista ensi kesän puoluekokouksessa.

Puumalan ilmoitus on tulkittavissa niin, että hän on käytettävissä puheenjohtajaksi.

Puumala on vasta 29-vuotias, mutta hänellä on jo huomattava yhteiskunnallinen kokemus. Ennen vuonna 2007 alkanutta kansanedustajuutta hän on ehtinyt johtaa Kokkolan kaupunginvaltuustoa ja keskustan nuorisojärjestöä.

Keskustan järjestöväki odottaa Puumalalta reitin viitoittamista uuteen nousuun. Lähtökohtana mainitaan, että nousu voi alkaa vain maakuntien Suomesta.

KESKI-POHJANMAA on pieni maakunta, mutta se on kasvattanut lukuisan joukon maan eturivin poliitikkoja, puolueiden puheenjohtajia, moninkertaisia ministereitä ja eduskunnan puhemiehiä.

Puumalan kotikaupungissa Kokkolassa on sota-ajan maalaisliiton puheenjohtajan Viljami Kalliokosken (1894-1978) patsas. Vuosien 1990-2002 puheenjohtaja ja vaikean ajan pääministeri Esko Aho on myös keskipohjalainen. Kalliokosken ja Ahon rinnalla on mainittava Kauno Kleemola (1906-1965) Kälviältä, moninkertainen ministeri ja eduskunnan puhemies.

Keskipohjalaisuus on ollut eri vaiheissa tekijä myös SDP:ssa. Puolueen nykyinen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on kokkolalainen ja Puumalan tapaan kaupunginvaltuuston jäsen. Keskipohjalaisesta työväenliikkeestä puhuttaessa on mainittava myös kolmen hallituksen ministeri Matti Lepistö (1901-1991) Toholammilta ja tietenkin Kannuksen suuri poika Oskari Tokoi (1873-1963).

Kokkolalainen Grels Teir (1916-1999) oli puolestaan RKP:n kansanedustaja 1951-1975 ja neljän hallituksen ministeri.

Kristillisdemokraattien edellinen puheenjohtaja Bjarne Kallis on myös keskipohjalainen.

Miksi Keski-Pohjanmaa kasvattaa valtiollisia vaikuttajia? Ehkä siksi, että se on tasa-arvon maakunta, jonka ihmisillä on vahva kansanvallan taju. Mutta onko se syy vai seuraus, ettei kokoomuslaisilla ole ollut Keski-Pohjanmaalla nostetta rivikansanedustajuutta korkeammalle?

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.