Keskittäjä ei perustele

Kehitys vie kohti suuria yksiköitä. Usein tämä on luonnollista. Suuri kännykkävalmistaja pystyy kehittämään parempia puhelimia kuin pieni. Lisäksi suurien sarjojen valmistus tulee edullisemmaksi kuin yksittäiskappaleiden rakentaminen.

Mutta pieni yhtiö ei ole sidottu suuryrityksen jäykkyyteen. Se voi löytää aivan uusia ratkaisuja ja näin syrjäyttää mahtifirman.

Talouselämässä suuruuden ekonomia ja pienuuden ketteryysetu ovat selviä asioita. Kilpailevat edut testataan jatkuvasti markkinoilla. Taloushistoria on ollut yrityskokojen kasvua ja toisaalta jättien luhistumista. Pitkällä aikavälillä pieni ja ketterä on usein syrjäyttänyt suuren ja kankean.

Kuka vielä muistaa, kun Motorola oli maailman suurin kännykkävalmistaja? Tai GM ehdoton autokuningas? Tai Sony televisioiden ja walkmanien ykkönen? Tai Levi's ainoa oikea farkkumerkki?

JULKISELLA puolella suuruuden ekonomiasta on tullut pyhä perustelu kaikenlaisille "rakennemuutoksille".

Julkisen puolen toimintaan on hyvä hakea uusia ja järkeviä tapoja. Ministeri Henna Virkkunen (kok.) on oikealla asialla, kun hän hallituksen vastuuministerinä hakee kuntien toimintaan uusia malleja.

Mutta muutosten perustelu suuruuden ekonomialla on usein ongelmallista julkisella puolella, sillä siellä ei ole olemassa suurbyrokratialle aitoa vastavoimaa. Näin suuri yksikkö ei joudu huolehtimaan omasta tehokkuudestaan vaan se voi aivan rauhassa turvota kankeaksi jättiläiseksi. Johtoportaat paisuvat ja erilaisia suunnitteluarmeijoita syntyy.

Yritysmaailmassa pienet yritykset kaatavat tuollaisen turvonneen jätin, mutta julkisella puolella se pysyy pystyssä, koska haastajia ei ole.

Päättäjät ja virkajohto perustelevat jätin paremmuutta, vaikka oikeita näyttöjä tehosta ei olekaan. Puolustelijoilla on näihin perusteluihin luonnollisia motiiveja: valta ja oma asema. Tai silkka tietämättömyys. Harvoin julkisen puolen suuryksiköiden tehosta on saatu todellisia lukuja. Ainakaan suuryksikön syntymisen jälkeen.

JÄTTILUKIOT ovat edelleen suunnittelun alla Jyväskylässä. Yli tuhannen oppilaan kouluja perustellaan säästöillä. Pienille lukioille tämä on pysyvä tappotuomio. Jättilukiohankkeen alle tallautuvat niin Tikkakosken lukio kuin ehkä maan vanhin suomenkielinen lukio, Jyväskylän lyseo.

Jättilukiohanketta perustellaan rahalla mutta todennäköisesti todellisia säästöjä sillä ei saada. Sen sijaan menetetään koulujen läheisyys ja heikennetään osan oppilaista menestysmahdollisuuksia. Sosiaaliset ongelmat lisääntyvät.

Olisi joskus hauskaa kuulla julkiselta puolelta puhetta pilkkomisen tai hajauttamisen eduista. Pieni koulu voi olla tehokkaampi ja parempi oppimisympäristö kuin jättilaitos.

NEUVOSTOLIITTO oli aikanaan suuri ja mahtava. Siellä kaikki oli suurempaa kuin lännessä. Pelloilla oli kymmeniä puimureita rinnan. Kolhoosit olivat jättimäisiä. Myös tehtaat olivat suuria ja käyttivät paljon raaka-aineita.

Vaan ei tullut pysyvää ihanneyhteiskuntaa.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen päätoimittaja.