Keskittäminen on uhka

Yhteiskunnan kansanvaltaisuuden puolustaminen on ollut ja on kamppailua keskittämistä vastaan. Vallan ja taloudellisten resurssien keskittäminen on kaikkea muuta kuin uusi ilmiö, mutta nyt se uhkaa nousta yhteiskunnallisten uudistusten perustaksi ja muutosten pääsuunnaksi.

Taustalla on ajatus siitä, että hallinnon ja palvelujen sekä niihin liittyvän vallankäytön keskittämisellä saadaan tehokkuutta. Varsinaisesti näyttöä tästä ei ole – pikemminkin päinvastoin.

Keski-Suomi on väestöllisesti ja taloudellisesti poikkeuksellisen keskittynyt maakunta. Miksi Jyväskylän kaupungin talous on surkeassa jamassa ja Jyväskylän seudulla työttömyysluvut ovat koko maan kaupunkiseutujen korkeimmat?

Historiallisten maakuntien takamaista kasvaneella Keski-Suomella on vankat perinteet yksituumaisuudesta alueen kehittämisessä ja edunvalvonnassa. Selityksenä mainitaan maakunnan yhtenäisyys. Toivottavasti näin on tulevaisuudessakin.

Maakuntaliitto perustettiin jo vuonna 1929 päättämään Keski-Suomen yhteisistä tavoitteista ja politiikasta niiden saavuttamiseksi. Vuonna 1991 maakuntaliitot ja seutukaavaliitot yhdistettiin maakunnan liitoiksi. Näin syntyi Keski-Suomen liitto, jolle on lailla säädetty muun muassa aluekehitysviranomaisen tehtävät. Jokaisen kunnan on oltava jonkin maakunnan liiton jäsen.

Tuntuisi itsestään selvältä, että Keski-Suomen liitolla on kiistaton asema maakunnan edunvalvonnassa. Maakuntahallitus ja -valtuusto päättävät sovitellen ja neuvotellen – tarvittaessa äänestäen – Keski-Suomen kannasta yhteiskunnallisiin uudistuksiin.

Näin periaatteessa onkin. Paljon puhutussa sote-uudistuksessa on päädytty yksimielisesti maakunnallisen kuntayhtymän hallinnoiman sote-piirin kannalle. Maassa huomioitiin laajemminkin, että Keski-Suomen liitto oli tässä paljon kiistellyssä asiassa yksimielinen. Mutta monien tyrmistykseksi Jyväskylän kaupunginhallitus asettuikin vastuukuntamallin kannalle! Kaupunki haluaa siis ottaa vallan ja vastuun erikoissairaanhoidosta. Muut Keski-Suomen kunnat työnnettäisiin palvelujen ostajan asemaan.

Jyväskylä tukee tässä asiassa maan hallituksen ajamaa ratkaisua. Monet kysyvät, miksi kokoomus ja sosiaalidemokraatit ovat hirttäytyneet vastuukuntamalliin. Miksi kuntien yhteistyöhön perustuvat ratkaisut eivät enää kelpaa palvelujen järjestämisessä? Onko taustalla muutakin kuin pyrkimys vallan keskittämiseen?

Jyväskylän kaupunginhallituksen enemmistön suhtautuminen Keski-Suomen liiton kannanottoon sote-asiassa osoittaa laajemminkin asennoitumista maakuntapolitiikkaan.

Oikeiston suunnalta on eduskunnassakin väläytelty maakunnan liittojen tehtävien supistamista lähinnä maankuntakaavoituksesta huolehtimiseen. Myös Keski-Suomen liiton valtuustossa on kuultu samoja ajatuksia. Taustalla on suunnitelma maakuntakeskusten vallan kasvattamisesta muun maakunnan kustannuksella.

Keski-Suomessakin on hankkeita, joiden lähtökohtana on vallan keskittäminen Jyväskylään esimerkiksi Hankasalmen ja Joutsan asioissa.

Paikallinen itsehallinto on Suomessa ja muissa Pohjoismaissa kansanvaltaisen yhteiskunnan historiallinen perusta ja lähtökohta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.