Keskukset alueiden vetureina

Eräässä itäsuomalaisessa syrjäkylässä saatiin EU:n rakennerahaston tukea vanhan kansakoulun kunnostamiseen kylän kokoontumis- ja juhlatilaksi. Koulu oli lakkautettu oppilaspulan vuoksi jo aikojen sitten. Paikat oli laitettu oikein viihtyisiksi ja EU-tukea riitti uusiin keittiökalusteisiinkin. Puitteet kylän yhteisiin juhliin ja muuhun yhdessäoloon ovat erinomaiset.

Kylätalon puuhaajilta kysyttiin, että tämäkö on se yhteishanke, joka pysäyttäisi kylän autioitumisen.

- Ehei, emme me tietenkään sellaista kuvittele, mutta onpahan elämä kylän viimeisessä vaiheessa hiukan yhteisöllisempää ja miellyttävämpää!

MAASEUDUN autioituminen näyttää jatkuvan aivan kuin luonnonlain voimalla, vaikka sitä yritetään padota Brysselistä asti lähetyllä rahalla.

Maaseudun vähenevä väki kasautuu kirkonkyliin, maakunnan puitteissa keskuksiin ja valtakunnallisesti pääkaupunkiseudulle.

Keskittymistä on tutkittu paljonkin. Jyväskylän yliopiston kansantaloustieteen professori Hannu Tervo on tutkinut pitkään aluetalouksien erityispiirteitä. Tervon tuorein artikkeli " Kuulkaa korpeimme kuiskintaa - suomalaisen aluekehityksen tarinaa on julkaistu hänen professorikollegansa, vararehtori Jaakko Pehkosen 50-vuotisjuhlakirjassa Työ, talous ja yliopisto.

Tervo tarkastelee Pehkosen synnyinmaakunnan Kainuun aluekehityksen pitkää linjaa. Hänen mukaansa Kainuun taantumisen perussyy on maakuntakeskuksen Kajaanin hidastunut kasvu. Kajaanilla ei ole ollut viime vuosikymmeninä sitä vetovoimaa, joka olisi pitänyt ainakin maakunnan ydinseudun kehityksen vireessä.

Tervon mukaan maakuntien kehitys on enenevässä määrin sidoksissa maakuntakeskusten vetovoimaan. Tässä suhteessa Keski-Suomi sijoittuu maakuntien vertailussa kärkipäähän.

Vaikuttaako keskuksen kasvu elvyttävästi koko maakuntaan, kuten niin usein vakuutetaan?

Tervon mukaan keskus säteilee myönteistä talousvirettä, mutta se ei ulotu koko maakuntaan. Jyväskylä vaikuttaa myönteisesti ja pitää kasvuvireessä naapurikuntia eli käytännössä Jyvässeutua. Sen sijaan maakunnan laita-alueilla keskuksen kasvu vaikuttaa imevästi eli väestö vähenee ja taloudellinen toimeliaisuus hiipuu.

VOI OLLA, että realistisia vaihtoehtoja ei ole. Jyväskylän vetovoima on kiistatta Keski-Suomen tulevaisuuden avainkysymys. Mutta ei kuitenkaan niin, että Keski-Suomen kehittäminen on yhtä kuin Jyväskylän kehittäminen. Niinkin kaupungissa on kuultu sanottavan.

Tervon tutkimustulos maakuntakeskuksen kasvun vaikutuksesta laita-alueisiin on Keski-Suomessa kiperä kysymys, vaikka Jämsän ja Äänekosken vahvat teollisuuskeskukset tasapainottavat maakuntaa.

Viitasaaren, Saarijärven, Keuruun ja Joutsan seutujen tilanne on ollut jo pitkään pulmallinen. Näillä seuduilla ovat maakunnan suurimmat haasteet.

Mutta ei Jyväskylänkään vetovoiman säilyminen ole itsestäänselvyys. Siitäkin on merkkejä, että kaupungin kehittämistä jarruttaa kinastelu ja näpertely hankkeissa, joilla voitaisiin rakentaa kaupungin tulevaisuutta.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.