Keskusteluun uusia teemoja

Kun maailmantalous on vääntäytymässä nousuun, jonka kestävyydestä kukaan ei tiedä mitään, on taas keskustelun aika. Maailmalla on noussut framille taas Tobinin vero eli rajat ylittävien finanssisijoitusvirtojen verottaminen. Kiinan johdolla vaaditaan puolestaan uutta valuuttajärjestelmää, joka korvaisi dollarin mahtiaseman maailman varantovaluuttana. Vakavin keskustelu on kuitenkin meneillään keskuspankkien ja rahoitustarkastusten edustajien kesken niin kutsutussa Baselin komiteassa, joka hahmottelee uusia pääomapuskureita pankeille.

Tobinin vero on tietysti mielenkiintoinen ajatus, onhan rahat ylittävien finanssisijoitusten määrä jättimäinen kansainvälisen kaupan maksuvirtoihin verrattuna. Laajaa tukea vero ei saa, ja ilman kansainvälistä yhteisymmärrystä siitä on turha haaveilla. Uuden varantovaluutankaan perustaminen ei ole lähitulevaisuuden asia, ja Kiinankin on pakko jatkaa sijoituksiaan dollariin suojellakseen aiempia dollarisijoituksiaan.

Sen sijaan kiristyvät vaatimukset pankkien taserakenteille vaikuttavat meihin kaikkiin, ja ne yritetään saada voimaan jo ensi vuosikymmenen alkupuoliskolla. Pankkien pääomavaatimuksia kiristetään. Samalla nk. ydinpääomaan eli tier-1-pääomaan halutaan suhteellisesti lisää selvää osakepääomaa ja pankin omia voittovaroja, ja erilaiset velan ja pääoman sekasikiöt halutaan sieltä pois. Pankkien lainaukselle suhteessa omiin varoihin halutaan myös uusia kattoja.

Baselin komiteassa on esitetty myös ajatus, että rahoitustarkastukset voisivat hyvinä vuosina rajoittaa pankin vuolaita osinkoja tai osakkeiden takaisinostoja eli osakesijoittajan kannalta sijoitetun pääoman tuottoa.

Pankinjohtajien palkitsemisohjelmat on paljon helpompi panna jonkin instanssin vahdittaviksi, sillä ne eivät ole markkinatalouden ydintä, vaikka muuta on yritetty viime vuosina väittää. Sen sijaan sijoittajan yrityksen käyttöön antaman pääoman tuotto on sitä mitä syvimmässä mielessä.

Baselin komitea jatkaa keskustelujaan, mutta konkreettiset ehdotukset pitäisi saada aikaan vuoden loppuun mennessä.

Viikolla kokoontuva epävirallinen ryhmä-20 (G-20) sen sijaan pyrkii rauhoittelemaan kimpaantuneiden veronmaksajien tuntoja sopimalla jotakin riittävän pyöreää pankinjohtajien bonuksista.

VIIKON PÄÄMIELENKIINTO G-20:n ohella kohdistuu Yhdysvaltain keskuspankin avomarkkinakomitean kokoukseen. Sen loppulausumasta etsitään suurennuslasilla vihjeitä keskuspankin politiikan muutoksesta.

Euroopasta saadaan uudet ostopäällikköindeksit ja Saksan Ifo-indeksi, jotka kertovat missä kantimissa eurooppalainen talousnousu on. Viikon lopuksi käydään Saksassa vaaliuurnille ja Angela Merkel saa jatkokauden liittokanslerin virastossa. Ihan viime päivinä tueksi tulivat mm. britit, jotka nostivat metelin saksalaisen Opelin kaupasta. Siinä Merkel pisti kaupalle annettavalle valtion lainatuelle saksalaisia työllisyysehtoja ja sai Opelille haluamansa ostajan vastoin myyjän pääomistajan eli Yhdysvaltain liittovaltion haluja. Muissa eurooppalaisissa autotehtaissa tuli hiki.

Kirjoittaja on taloustoimittaja ja Keskisuomalaisen avustaja.