Kestävää metsätaloutta Eurooppaan

Me suomalaiset olemme syystä ylpeitä metsistämme. Metsä on kasvattanut varallisuutta ja luonut hyvinvointia ja työpaikkoja läpi vuosisatojen.

Silti omaisuutta on maltettu hoitaa pitkäjänteisesti ja kestävästi. Samalla kun metsänhoito on tehostunut, myös puun kasvu on lisääntynyt. Suomessa metsää hakataan vuosittain vähemmän kuin uutta kasvaa tilalle.

Tämä on tärkeä viesti muulle Euroopalle. Harva tietää, että samalla kun Suomen maapinta-alasta yli 75 prosenttia on metsää, meillä on myös ylivoimaisesti eniten täysin suojeltua metsää. Metsä on suomalaisille niin tärkeä, että on kaikkien intressi huolehtia metsäpolitiikan kestävyydestä ja luonnon monimuotoisuudesta.

Suomalainen kestävä metsätalous pitääkin ottaa malliksi, kun Euroopan unioni aloittaa loppuvuodesta useiden metsiin liittyvien lakipakettien käsittelyn. Vaikka metsäpolitiikka sinänsä ei kuulu EU:n toimivaltaan, käsittelyssä on useita esityksiä, jotka vaikuttavat merkittävästi metsien käyttöön.

Muun muassa ilmastostrategia, päästökauppauudistus, biomassan kestävyyskriteerit, uusiutuvan energian direktiivi, ja lämmitys- ja jäähdytysstrategia koskettavat suoraan suomalaista metsätaloutta ja vaikuttavat sen tulevaisuuteen. Kyse on reilun, kestävän ja luonnon monimuotoisuuden turvaavan metsätalouden tuomisesta koko Eurooppaan.

Erityisen tärkeitä Suomen kannalta on loppuvuodesta annettava esitys biomassan kestävyyskriteereistä sekä nk. LULUCF-asetus, joka koskee maankäytön ja metsätalouden roolia ilmastopolitiikassa. Komissio valmistelee parhaillaan biomassan kestävyyskriteereitä yhdessä uusiutuvan energian direktiivin kanssa. Käynnissä on eri mallien vaikutustenarviointi.

Biomassan kestävyyskriteerien osalta on varmistettava, ettei metsänhoidolle aseteta puun loppukäytöstä riippuen erilaisia kriteereitä kuten edellisellä valmistelukierroksella oli käymässä.

Myös ylimääräistä hallinnollista taakkaa on vältettävä. Se voidaan tehdä hyödyntämällä jo olemassa olevia sertifiointijärjestelmiä ja suuntaamalla toimet niille alueille, joissa kestävyysriskejä on.

Olennaista on, ettei kriteereillä luoda tarpeettomia esteitä puun tarkoituksenmukaiselle käytölle. Ilmasto- ja energiapolitiikassa tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta.

EU-komissio asetti Suomelle kesällä 39 prosentin vähentämisvelvoitteen päästökaupan ulkopuolisissa päästöissä. Velvoite on yksi EU-jäsenmaiden korkeimmista.

Paljon on kuitenkin tehtävissä, ennen kaikkea liikennesektorilla, joka tuottaa tällä hetkellä jopa kolmanneksen Euroopan päästöistä ja on lähes täysin riippuvainen fossiilisista polttoaineista.

Suomessa jo nyt uusiutuvien liikennepolttoaineiden osuus on Euroopan korkein. Meillä on edelleen mahdollisuus lisätä kehittyneiden biopolttoaineiden käyttöä, mutta myös muita vähäpäästöisiä ratkaisuja tarvitaan.

Suomen osalta EU:n päästölaskennassa on olennaista saada päästöt ja metsien hiilinielut tasapainoon. LULUCF-asetuksessa näin ei vielä ole. Siksi laskentamalleja on edelleen kehitettävä. Suomalaiset metsät ovat merkittävä hiilinielu Euroopassa, mutta niiden kestävä hyödyntäminen on tulevaisuudessa vielä entistä tärkeämpää, eikä vähinten ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Suomen luonnonvaroista tärkein osaamisen ohella on puu. Kestävälle, luonnon monimuotoisuutta kunnioittavalle bio- ja metsätaloudelle on luotava positiiviset tulevaisuuden näkymät Euroopassa.

Kirjoittaja on jyväskyläläinen europarlamentaarikko (kok.) ja EU-parlamentin teollisuus- ja energiavaliokunnan jäsen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.