Kevään iloton juhla

Vappu on Euroopassa monien poliittisten tuntojen ilmentymä ja puntari. Tänä vuonna tunnelma ei ollut toiveikas.

Ihmiset ympäri Etelä-Eurooppaa arvostelivat mielenosoituksissa uusliberaalia talouspolitiikkaa ja hallitustensa tiukkoja säästöohjelmia talouslaman syventämisestä ja hyvinvointivaltion romuttamisesta.

Euroalueen jäsenmaiden työttömyys on 10,9 prosenttia. Viimeksi luku on vertailukelpoisesti ollut Euroopan unionissa yhtä korkealla huhtikuussa 1997, silloisissa 15 EU-maassa ennen rahaliiton perustamista.

Euroalueella oli maaliskuussa työttöminä 17,37 miljoonaa ihmistä, 169 000 enemmän kuin helmikuussa. Espanjassa työttömyysprosentti on yli 24, Kreikassakin lähes 22.

 

Viikonvaihteessa Euroopan poliittinen liikehdintä kanavoituu vaaleiksi kahdessa unionin jäsenmaassa. Ranskassa valitaan presidentti ja Kreikassa parlamentti.

Ranskassa valta näyttäisi vaihtuvan. Oikeiston Nicolas Sarkozy joutunee tekemään tilaa sosialistien Francois Hollandelle. Voittajan on joka tapauksessa tehtävä jotain Ranskan pöhöttyneelle julkiselle taloudelle ja vakavasti heikentyneelle teollisuuden kilpailukyvylle.

Poliittisesti mutkikkaampi tilanne on EU:n pahimmassa kriisimaassa Kreikassa. Aiemmat valtapuolueet, sosialidemokraattinen PASOK ja keskusta-oikeistolainen konservatiivipuolue Uusi Demokratia ovat kriisien kourissa vaihtaneet puheenjohtajiaan. Niiden haastajana on yhteistyön jo etukäteen torjuva puoluekartan uusin puolue, Itsenäiset kreikkalaiset.

Vaalien jälkeisen Kreikan politiikalla on suuri merkitys EU:lle ja eurolle. Lisäksi Euroopan poliittisen kevään merkittäviin tapahtumiin kuuluu Irlannin kansanäänestys EU:n uudesta talouskurisopimuksesta toukokuun lopussa.

Espanja on tienhaarassa ilman äänestyksiäkin. Markkinoilla ja sijoittajapiireissä varaudutaan jo siihen, että virallisesti uuteen taantumaan ajautuneen Espanjan hallitus joutuu turvautumaan EU:n apuun viimeistään syksyllä.

 

Vappupuheissa ja vaalitaisteluissa maailman neljänneksi suurimmasta taloudesta ja väkiluvultaan EU:n suurimmasta maasta Saksa on ollut suurin syntipukki. Kansalaiset ovat väsyneet Saksa-vetoiseen loputtomaan säästämiseen, joka ei näytä ratkaisevan velkakriisiä.

Saksan tähän asti vahvaa taloutta on syytetty kilpailukyvyn tuhoamisesta Euroopan periferioissa. Menestyneiden saksalaisyritysten hintakilpailukyky rakennettiin maltillisilla palkkaratkaisuilla – saksalaisten reaalipalkat laskivat vuodesta 2000 vuoteen 2011 lähes kolme prosenttia.

Enää tämä ei kelpaa saksalaisille ammattiliitoille. Vappupuheissaan ne julistivat, että palkkamaltin aika päättyy vaikka lakkojen voimalla.

Mutta myös Saksan talous on junnannut paikallaan jo syksystä lähtien. Euroalueen alhaisimpiin kuulunut työttömyys kääntyi nousuun. Etelä-Euroopan talousahdinko puree myös Saksan vientiin ja teollisuuden tilauskanta heikkenee. Saksan teollisuustuotanto supistui huhtikuussa nopeimmin kolmeen vuoteen.

Muutos näkyy nopeasti Suomessa, sillä Saksa on merkittävä kauppakumppanimme sekä viennissä että tuonnissa.