Kieltolaki ei ratkaise peliongelmia

Joensuun yliopiston oikeustaloustieteen professori Kalle Määttä pohtii viime viikolla julkistetussa etärahapelejä koskevassa selvityksessään muun muassa tietoliikenteen ja rahansiirtojen rajoittamista ulkomaisille pelisivustoille. Sosiaali- ja terveysministeriön tilaama tutkimus lähtee siitä näkökulmasta, että "laittomat" etärahapelit kilpailevat suomalaisten pelinjärjestäjien kanssa asiakkaista, eivätkä noudata haittojen ehkäisyyn liittyviä sääntöjä.

Sana "laittomat" on lainausmerkeissä siksi, että etärahapelien pelaaminen ulkomaisilla internet-sivustoilla ei edelleenkään ole laitonta. Niiden tarjoamisesta ja markkinoinnista suomalaisille on puolestaan väännetty kättä eri oikeusasteissa jo pitkään. Joka tapauksessa kyse on suurta joukkoa koskettavasta asiasta, sillä pelkästään nettipokerin pelaajia arvioidaan olevan Suomessa reilusti yli 100 000. Keskustelu onkin käynyt viime päivien ajan vilkkaana.

Mikäli nettipelaamista rajoitettaisiin lailla, pien- ja hupipelaajien harrastus luultavasti loppuisi kokonaan. Sen sijaan ongelmapelaajat työntäisivät rahansa muihin kohteisiin ja ammattilaiset sekä voitollisesti pelaavat aktiiviharrastajat keksisivät keinot rajoitusten kiertämiseksi. Laki ei siis ajaisi asiaansa ollenkaan.

Koska teetetyn raportin taustalla on pikemminkin valtion huoli omasta rahapelimonopolistaan kuin ongelmapelaajien määrän kasvu, nettipokerin harrastajat ovat oikeutetusti tuohtuneita kaksinaamaisuudesta. RAY tarjoaa nimittäin tälläkin hetkellä ravintoloissa humalaisille kasinopelejä sekä kioskeilla ja huoltoasemilla peli-automaatteja, joista ei pitkässä juoksussa voi voittaa. Sekö on vastuullista toimintaa?

Yhtä lailla nämäkin pelit pitäisi kieltää, jos valtio haluaisi tosissaan iskeä peliongelmien kimppuun.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin (r.) ehdotti yllättäen tiistaina, että Suomessa RAY tai Veikkaus voisi avata kansallisen nettipokerin vaihtoehdoksi ulkomaisille sivustoille. Wallinin avaus on valtavirrasta poikkeava, sillä yleinen mielipide poliitikkojen keskuudessa tuntuu olevan, että pelitarjonnan lisääminen ei ole tarkoituksenmukaista. Wallin kuitenkin perustelee esitystään sillä, että kansallisen nettipokerin tuottoja voitaisiin entistä paremmin käyttää ongelmapelaamisen ehkäisyyn.

Olen samaa mieltä. Kysyntä ja tarjonta ovat jo tällä hetkellä kovaa luokkaa, mutta suomalaisten pelaajien ulkomaisille pokerisivustoille syytämästä rahasta senttiäkään ei palaa suoraan takaisin ongelmapelaajien hoitoon. Suomalaisen nettipokerin tarjoaminen näiden rinnalla auttaisi asiaa.

Ratkaisuun on päädytty Ruotsissakin, kun Svenska Spel avasi vuonna 2006 oman nettipokerisivustonsa. Länsinaapurissa arviolta noin 35 prosenttia internet-pelaamisen tuotoista jää nyt kotimaahan.

Kieltolaki on huono ratkaisu lähes asiassa kuin asiassa, koska se pikemminkin yllyttää lain rikkomiseen tai kiertämiseen kuin poistaa todellisia ongelmia. Vai voisiko suhteellisesti pienen ryhmän aiheuttamia ongelmia ratkoa täysrajoituksilla nettipelaamisen lisäksi myös alkoholipolitiikassa?

Ehdottaako valtio kaikkien Alkojen sulkemista, jos Jyväskylän keskustan myymälän pihalla nähdään alaikäisen nuorisojoukon naukkailevan kossupullosta ja aiheuttavan häiriöitä?

Vai annetaanko kohtuukäyttäjien edelleen hakea juomansa laillisesti ja valvotusta ympäristöstä?

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen uutis- ja verkkotoimituksen vuorontekijä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.