Kiina otti D-vitamiinia

Kiina otti käyttöön meille takavuosilta tutun D-vitamiinin, kun se devalvoi valuuttaansa. Kyse ei ollut pikku viilauksesta, sillä liike on ollut suurin vuosikymmeniin.

Devalvaatio tarkoittaa valuutan arvon laskua suhteessa muihin valuuttoihin. Sitä käytetään maan teollisuuden ja viennin kilpailukyvyn parantamiseksi. Kun maan valuutan arvo heikkenee, sen vientituotteet suhteellisesti halpenevat ja maahan tuotujen tavaroiden hinnat nousevat. Kiinan vientiteollisuus siis hyötyy devalvaatiosta.

Valuuttasodan merkit ovat ilmassa, vaikka Kiinan elkeen arvioitiin alleviivaavan maan talouskasvun hidastumista ja maan halua elvyttää. Yhdysvaltain keskuspankin on puhuttu nostavan korkojaan syksyllä, mikä vahvistaisi dollaria. Kun dollarin vahvistuminen on jo ehtinyt haitata amerikkalaista vientiteollisuutta, voi olla, että keskuspankki lykkää koronnostoaan.

EKP painaa rahaa ja pitää korot alhaalla vielä kauan ja se on näkynyt euron heikkenemisenä dollaria vastaan. Euron heikentymisen tuoma vetoapu vientiteollisuudelle oli eräs keskeisimpiä valopilkkuja suomalaisten pörssiyhtiöiden tammi-kesäkuun tuloksissa. Jos valuuttasota leimahtaa ja dollari heikkenee, tuo se ikävää painetta vientiyhtiöidemme loppuvuoden tuloksiin.

Helsingissä Kiinaan vientiä suuntaavien yhtiöiden pörssikurssit olivat Kiinan ilmoituksen jälkeen reippaassa laskussa, kun niiden myynnin Kiinaan pelättiin kärsivän. Onneksi monilla suomalaisilla yhtiöillä on paikallista valmistusta, johon devalvaatio ei sinällään vaikuta. Suomalaisetkin yhtiöt hyötyvät Kiinan devalvoinnista, jos ne vievät tuotteitaan Kiinasta muualle maailmaan. Pörssikurssit oikenivat pian. Sijoittajien säikähdykset menevät usein nopeasti ohi.

Kerroin kesällä pörssimme pienistä teknologiaosakkeista, joissa minun on ollut kunnia aikoinaan polttaa näppini, mutta joiden kurssit ovat olleet viime aikoina lupaavassa nosteessa. Niiden tulosten seuranta olikin varsin hauskaa. Revenion ja Telesteen osakkeet kimposivat tulospäivänä lähes kymmenen prosenttia. Comptel sen sijaan pakitti melkein saman verran. Ei ole sijoittajan elämä tylsää noiden veijareiden kanssa.

Venäjä koettelee Stockmannin kärsivällisyyttä ja kassaa. Rupla on viime viikkoina heikentynyt rajusti, mikä aiheuttaa kauppayhtiön johdolle Buranan tarvetta. Valtaosa Stockmannin tuotteista tuodaan Venäjän ulkopuolelta ja toisaalta asiakkaiden ostovoima sekä luottamus talouteen laskevat ruplan kurssin ja öljyn hinnan kanssa käsi kädessä. Raakaöljyn hinta on ollut paineessa ja onkin pelätty, että uusi ruplakriisi iskee rajusti, jos öljyn hinta laskee 40 dollarin alapuolelle. Nyt siinä on vielä kymmenen taalaa pelivaraa, mutta kriisi ei aina katso tasalukuja.

Venäjä on ihmeellisessä tilanteessa. Maailman öljystä reilu kymmenen prosenttia pulppuaa siellä, mutta maassa on jo ilmennyt pulaa bensasta. Tämä johtuu länsipakotteista, sillä öljy-yhtiöt eivät saa rahoitusta ja tekniikkaa bensatehtaisiinsa. Myönnän liioittelevani, että suutarin lapsilla ei ole kenkiä eikä öljymaan autoissa bensaa.

Kirjoittaja toimii toimii OP:ssa asiantuntijapäällikkönä.