Kiina pyrkii eturiviin

Kiina ei halua olla pelkkä maailman halpatyöpaja vaan pyrkii määrätietoisesti johtavien suurvaltojen eturiviin. Sisäpoliittisesti maan johto tekee tätä työtä yhteiskunta- ja talouspolitiikan uudistuksilla. Niiden tulokset tulevat näkyviin vasta vähitellen.

Tärkeää on, että muutostavoitteet tulevat selviksi myös muulle maailmalle. Niinpä Kiina onkin viime aikoina antanut useita näyttöjä erityisesti uusimpaan teknologiaan nojaavasta kovasta ja pehmeästä voimastaan.

Lähimmäksi perinteistä voimapolitiikkaa tulee Itä-Kiinan merelle julistettu uusi ilmapuolustuksen tunnistusvyöhyke, jolla lentäviä koneita Kiina vaatii tunnistautumaan, ilmoittamaan lentosuunnitelmansa ja kansallisuutensa sekä pitämään radioyhteyttä Kiinaan. Kieltäytyviä uhataan tarkemmin määrittelemättömillä ”puolustustoimilla”.

Lähimmillään Kiinan tunnistusvyöhyke ulottuu vain 130 kilometrin päähän rajanaapureista ja menee osittain päällekkäin esimerkiksi Japanin vastaavan vyöhykkeen kanssa alueella, jolla sijaitsevat kiistellyt Diaoy/Senkaku-saaret. Kumpikin maa väittää strategisesti tärkeitä saaria omikseen.

Kiinan vyöhyke ulottuu myös Etelä-Korean ilmapuolustuksen alueelle. Vyöhykettä uhmanneet Yhdysvaltain, Japanin ja Etelä-Korean koneet ovat saaneet peräänsä kiinalaishävittäjiä.

Kiinan ja Japanin suhteet ovat jo huonontuneet, koska kiista tunnistusvyöhykkeestä kytkeytyy saarikiistaan. Japanin hallitus on kehottanut maan suurimpia lentoyhtiöitä olemaan luovuttamatta vyöhykkeellä lentävien koneidensa lentosuunnitelmia Kiinalle. Kiinan viestimissä on vaadittu hallinnolta vastatoimia, jos vyöhykettä loukataan.

Sunnuntaina Etelä-Korea ilmoitti laajentavansa omaa ilmapuolustusaluettaan niin, että se menee osittain päällekkäin Kiinan tunnistus- ja Japanin puolustusvyöhykkeen kanssa. Uudella Etelä-Korean vyöhykkeellä sijaitsee kiviriutta, jota myös Kiina vaatii itselleen.

Yhdysvaltoja huolestuttaa mahdollisena vakoiluriskinä myös kiinalainen telejätti Huawei, joka aikoo rakentaa kattavan laajakaistaverkon Etelä-Koreaan. Huawei ei saa toimia Yhdysvalloissa ja Australiassa, koska yhtiötä pidetään uhkana maiden kansalliselle turvallisuudelle.

Rauhanomaista viestiä kiinalaisosaamisesta edustaa maan avaruusohjelman kunnianhimoisin hanke, kuumönkijä Jadejänis. Kiina haluaa perustaa avaruusaseman vuoteen 2020 mennessä ja lähettää sen jälkeen ihmisen Kuuhun.

Avauksillaan ja hankkeillaan Kiina osoittaa ulospäin olevansa nouseva teknologiavalta ja myös sotilasmahti. Lentotunnistusvyöhykkeen julistaminen edellyttää tietysti sen valvonnan vaatimaa sotilasteknologista tasoa. Laajakaistaverkon rakentaminen Korean niemimaalla todistaa juuri tästä. Kauko-ohjattava kuumönkijä viestii ennen kaikkea siitä, että Kiina varmasti pystyy mitä vaativimpiin sotilaallisiin operaatioihin myös maapallollamme ja lähiavaruudessa.

Moisen voimavaravallan osoittaminen on tärkeää Kiinaa hallitsevalle kommunistiselle puolueelle, joka voi myös käyttää ulkopoliittisista kiistoista mahdollisesti nousevaa kansallismielisyyttä asemansa pönkittämiseen.