Kiinan sotahistorian monet nöyryytykset

Kiina on kokenut lähisotahistoriassaan liian monia tappioita. Näistä ei länsimaissa juuri tiedetä, mutta niiden tunteminen auttaa ymmärtämään, mistä Kiinan innostus sotavarusteluun on peräisin. Maata on nimittäin sotakentillä häpäissyt lähes jokainen länsimaa Japanista puhumattakaan.

Kiina kävi oopiumsotia 1800-luvulla Britanniaa ja Ranskaa vastaan, mutta myös Venäjällä ja Yhdysvalloilla oli lusikkansa sopassa. Ensimmäinen oopiumsota käytiin Kiinan ja Britannian välillä. Tappion kokenut valtio joutui luovuttamaan Hong Kongin Britannialle ja avaamaan kaupunkejaan ulkomaankaupalle. Toisen oopiumsodan seurauksena Kiina joutui laillistamaan oopiumkaupan, antamaan länsimaille oikeuden omistaa maata ja avaamaan maansa lähetystyölle. Kaikki tämä koettiin erittäin alentavaksi luonteeltaan ylpeiden kiinalaisten silmissä.

Tappiot oli jo melkein unohdettu, kunnes toinen maailmansota löi laineensa Kiinaan. Japani oli voittanut Venäjän-Japanin sodassa eurooppalaisen mahtivaltion ja näki itsensä suurvaltana, mutta myös aasialaisten rodullisena johtajana.

Saksan kanssa solmitun yhteistyösopimuksen jälkeen vuonna 1936 Kiina oli vapaata riistaa Japanille. Sisäisten ristiriitojen repimällä Kiinalla ei ollut voimaa vastustaa Japanin hyökkäystä.

Surullisin ja karmaisevin tapahtuma toisen maailmansodan ajalta on kiinalaisten edelleen muistelema Nanjingin verilöyly, jossa japanilaiset teurastivat Nanjingin kaupungin siviiliväestön lähes kokonaan. Yli 300 000 kiinalaista siviiliä tapettiin ja kymmeniätuhansia naisia raiskattiin. Japanilaisten hirmuteot kohdistuivat siviiliväestöön muuallakin kuin vain Nanjingissa.

Kiina vertaa japanilaisten kiinalaisväestöön kohdistamia julmuuksia saksalaisten juutalaisiin kohdistamiin vainoihin. Vertaus on osuva.

Japani ei ole koskaan pyytänyt anteeksi tapahtumia. Tämän lisäksi Japanin entinen pääministeri aiheutti vielä 2000-luvulla vihaisia tunteita vuosittaisella vierailullaan Yasukuni-temppeliin, jonne on haudattu muun muassa toisen maailmansodan sotarikollisia.

Kun kaikki tämä pidetään mielessä, tulee Kiinan tavoite olla sotilaallisesti vahva ymmärrettäväksi. Maa ei halua kokea enää yhtään uutta aseellista nöyryytystä.

Pikemminkin se aikoo palauttaa dynastioiden aikaisen kunniansa. Yuan-dynastian aikaan Kublai-kaani hallitsi lähes koko Aasiassa tunnettua maailmaa. Kiina tuskin tähän pyrkii, mutta se on asettanut päämääräkseen maailman sotilaallisen tasapainon palauttamisen. Toisin sanoen Kiina on päättänyt tulla aseelliseksi suurvallaksi Yhdysvaltojen rinnalle.

Kirjoittaja on asunut Kiinassa ja opiskellut maan historiaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.