Kiinan veto oli odotettavissa

Kiinan YK-suurlähettiläs Wang Guanggya valitsi huolellisesti sanansa, kun hän selitti turvallisuusneuvoston kokoussalin ovella odottaneille toimittajille, miksi hänen maansa oli estänyt Burman sotilasjuntan tuomitsemisen. Samalla talouspakotteiden laajentaminen mielenosoittajia kovalla kädellä käsittelevää junttaa vastaan muuttui mahdottomaksi yritykseksi.

Wang totesi yksinkertaisesti, että Burman yhteenotto oli maan sisäinen ja että burmalaisten on itse selvitettävä asiansa. Siksi edes turvallisuusneuvoston suljetun kokouksen päätöslauselma ei "olisi hyödyksi".Wang kannatti kuitenkin YK:n pääsihteerin Ban Ki Moonin erityislähettilään Ibrahim Gambarin nopeaa lähtöä Burmaan tutkimaan kriisin ratkaisumahdollisuuksia.

Länsimaissa Kiinan kanta liitetään niihin taloudellisiin hankkeisiin, joita Burmassa on meneillään yhteisyritysten muodossa. Kysymys ei ole vain kaasusta ja öljystä, vaan myös metalleista, jalokivistä, puutavarasta, riisistä ja kalasta. Kiina ei ole Burman taloussuhteiden lämmittäjänä yksin: Intia, Thaimaa, Etelä-Korea, Singapore ja monet muut kuuluvat samaan ruotuun. Venäjä liittyi Kiinan rinnalle viime vuoden tammikuussa, kun edellinen yritys tuomita Burman juntta turvallisuusneuvostossa estettiin.

Kiinan kannanotot on helppo panna ahneuden opportunismin piikkiin, mutta tapahtuneella on myös historialliset syynsä. Kiinassa muistetaan, miten kansallismielinen ja sosialistinen burmalaisarmeija taisteli ajaakseen ulos maasta ne Kuomingtangin joukot, jotka vetäytyivät Burman vuoristoihin ja viidakoihin Mao Tse Tungin puna-armeijan voittojen seurauksena toisen maailmansodan päättymisen jälkeen.

Nykyinen, huiman talouskasvun ja vaurastumisen aikoja elävä Kiina, jossa menestyvien kapitalistien putkahtaminen pinnalle ei ole lopettanut kommunistipuolueen rautaista, joskin silkkihanskaan verhottua vallankäyttöä, tarjoaa omaa malliaan kaikille entisille kehitysmaiden sosialistisille ystävilleen. Ja Burman juntalle tuo malli näyttää kelvanneen: sosialistiupseerit esittävät nyt kaikille maailman maille ja yrityksille tuottoisaa bisneskaveruutta. Samalla vakuutetaan, että demokratisoituminen aloitetaan asteittain.

Vain tunnetut kansainväliset ihmisoikeuksien sorron paheksumiset saavat puu- ja paperiteollisuuden pysymään poissa maasta, jonka laajasta pinta-alasta suurin osa on sankkaa metsää. Mutta ukaasit eivät estä nousukauden suomalaista mökkiläistä ostamasta puutarhakalusteita, jotka on sorvattu kiinalaisella verstaalla Burmasta salakuljetetusta teakista.

Taka-Intian muinoin rikkain maa, nykyinen yksinvaltaisen sosialismin köyhdyttämä Burma muistuttaa aikoinaan latinalaisen Amerikan vauraimpiin valtioihin kuulunutta Kuubaa. Sinnekin Kiina syytää parhaillaan miljoonia. Mutta Kiinan kannalta Burman kenraalit ovat osoittautuneet paljon joustavammiksi kuin Castron veljekset.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.